Verenpaineenmittaus asiakkaalta.

Hyvinvointi koukuttaa Etelä-Karjalassa

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä on otettu iso askel kohti elintapasairauksien ennaltaehkäisyä. Eksoten kaikilla hyvinvointiasemilla on mahdollisuus saada yksilöllistä hyvinvointivalmennusta. Toiminnan kautta tavoitetaan terveytensä kannalta riskiryhmässä olevat kuntalaiset oikea-aikaisesti ja tarjotaan heille matalan kynnyksen elintapaneuvontaa.

Etelä-Karjalassa joka viides työikäinen kokee työkykynsä heikentyneen ja joka neljäs työikäinen ei usko jaksavansa työskennellä vanhuseläkeikään saakka. Työikäisistä naisista noin 30 % kokee terveytensä keskitasoiseksi tai jopa heikoksi (FinSote 2018.) Psyykkinen kuormittuneisuus, masennus sekä tuki- ja liikuntaelimistön kivut ja toiminnan vajavuudet ovat yleisiä aikuisten keskuudessa. Lihavuus on yksi suurimmista kansanterveydellisistä ongelmista ja koskettaa kaikkia ikäluokkia (Finterveys 2018). Etelä- Karjalassa aikuisväestöstä joka neljäs ilmoittaa olevansa ylipainoinen ja säännöllisesti useita tunteja viikossa kuntoliikuntaa harrastavien osuus on ainoastaan 30 %. (FinSote 2018).

Aikaisemmin Eksotessa ennaltaehkäisevä elintapaohjaus kuului vahvemmin hyvinvointiasemien terveydenhoitajien toimenkuvaan, mutta viime vuosina resurssit ennaltaehkäisevään työhön ovat vähentyneet. Työikäisen väestön fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin samanaikainen heikkeneminen kuitenkin synnytti tarpeen käynnistää palvelu, jolla taklataan elintapasairauksien puhkeaminen.

Hyvinvointivalmennus käynnistyi kaksi vuotta sitten Kunnossa kaiken ikää -ohjelman tukemana kehittämishankkeena. Toiminta laajeni vähitellen yhä useampaan toimipisteeseen ja palaute valmennuksesta oli positiivista sekä asiakkailta että lääkäreiltä ja hoitohenkikökunnalta. Hankkeen aikana syntyi selkeä, yksinkertainen ja asiakaslähtöinen käytäntö täydentämään hyvinvointiaseman palvelutarjontaa.

Valmennuksesta valmiuksia muutokseen

Hyvinvointivalmentajat tekevät työtä ennaltaehkäisevästi ja tarjoavat tukea elintapamuutoksessa. He työskentelevät hyvinvointiasemien hoitajien ja kuntien liikuntaneuvojien työparina. Valmentajana toimivat sairaanhoitajat, joilla on laaja kokemus ennaltaehkäisevästä asiakastyöstä. Palveluun ohjaudutaan useimmiten hoitajien ja lääkäreiden vastaanotoilta tai asiakas ottaa itse yhteyttä. Suunnitteilla on lähettää 55- ja 63-vuotiaille kuntalaisille terveydenhuollosta digiherätteet, joissa kannustetaan omasta terveydestä huolehtimiseen ja kerrotaan hyvinvointivalmennuksesta.

Valmennusprosessi sisältää kolmesta kuuteen käyntiä. Tapaamisissa elintavat otetaan huomioon tapauskohtaisesti. Erityisesti kiinnitetään huomioita ravitsemukseen, liikkumiseen, uneen sekä tupakoinnin lopettamiseen. Yksilöllisen valmennuksen lisäksi tukena ovat digitaaliset palvelut, kuten Omaolon sähköinen terveystarkastus, tupakkavieroitusryhmät sekä luennot. Näiden lisäksi yhteistyö kuntien liikuntaneuvontapalvelun kanssa tukee asiakkaan elintapamuutosta.

Kun kaikki napsahtaa kohdalleen

Hyvinvointivalmennus on vuoden 2021 alusta vakiintunut Eksoten terveyden edistämisen palvelu, johon on palkattu kaksi hyvinvointivalmentajaa. Toimintamalli on levinnyt ja vakiintunut kaikille maakunnan hyvinvointiasemille. Tämän on mahdollistanut elintapaohjauksen suosio, onnistuneet rekrytoinnit, käytännön toimintamallin selkeys sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ylilääkärin ja päällikön panostus asiaan.

Hyvinvointivalmennuksen lisäksi kaikissa Eksoten kunnissa toimii liikuntapalveluiden liikuntaneuvonta, jonka tavoitteena on kannustaa ja ohjata asiakasta liikunnalliseen elämäntapaan. Toimintatavat hyvinvointivalmennuksen ja liikuntaneuvonnan kesken on sovittu ja asiakas liikkuu sujuvasti asiantuntijoiden välillä. Asiakas hyötyy myös asiantuntijoiden välisestä konsultaatiosta ja yhteisestä elintapaohjauksen materiaalista.

Tyypillinen asiakas on ylipainoinen nainen

Kolme neljästä hyvinvointivalmentajan asiakkaista oli naisia. Asiakkaista, sekä miehistä että naisista, lähes kaikilla oli ylipainoa ja heidän vyötärönympäryksensä oli suositeltua suurempi. Keskimäärin sekä naiset että miehet liikkuivat viikossa reilu kaksi tuntia. Yleisin syy vastaanotolle hakeutumiseen oli tarve saada ohjausta ravitsemukseen (56 %) sekä liikkumiseen (32 %). Reilu 80 % asiakkaista päätyi hyvinvointivalmentajan vastaanotolle joko hoitajan tai lääkärin ohjaamana.

Elintapaneuvonnan aikana asiakkaiden elintavoissa tapahtui positiivisia muutoksia. Asiakkaiden keskimääräinen arkiaktiivisuus kasvoi, mikä näkyi liikuntamäärän lisääntymisenä sekä ruutuajan vähenemisenä. Asiakkaista 80 % arvioi ravitsemuksessaan tapahtuneen positiivisia muutoksia ja 61 % arvioi liikkumisensa lisääntyneen. Asiakkaat arvioivat saaneensa hyvinvointivalmentajan vastaanotolla tukea sekä motivaatiota elintapojensa muutokseen.

Hyvinvointivalmentajan tarjoama elintapaneuvonta tuotti lisäarvoa niin kuntalaisille kuin terveydenhuollon organisaatiollekin sekä vahvisti yhteistyötä kuntien liikuntaneuvojien kanssa. Palveluiden maksuttomuus ja saatavuus koko maakunnassa vahvisti palveluiden yhdenvertaista saatavuutta kuntalaisille ja tällä voi tulevaisuudessa olla positiivinen vaikutus terveyserojen kaventumiseen.

Hypeä hyvinvointiin!

Lisätietoja hyvinvointivalmennuksesta
Minna Piirainen, hyvinvointivalmentaja minna.piirainen@eksote.fi
Aija Rautio, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen päällikkö aija.rautio@eksote.fi