Kuvassa on kolme henkilöä frisbeegolf-korin äärellä. Yhdellä henkilöistä on frisbeegolf-kiekko kädessään.

Lähes 18 000 suomalaista saanut tukea liikunnalliseen elämäntapaan liikuntaneuvonnasta

Liikuntaneuvonnan nykytilaselvityksen mukaan liikuntaneuvonnassa kävi koko Suomessa vuosien 2017–2021 aikana yhteensä lähes 4 000 asiakasta vuosittain.

Liikkuva aikuinen -ohjelma on julkaissut Liikuntaneuvonnan nykytilaselvityksen, jonka tarkoituksena oli kartoittaa määrällistä ja laadullista tietoa siitä, miten työikäisten liikuntaneuvonta toteutuu kunnissa ja millaisia toimintatapoja liikuntaneuvonnassa on käytössä.

Selvityksen kyselyyn vastasi 114 sellaista kuntaa, joissa liikuntaneuvontapalvelu on vakiintunut tai se on aloitettu hankemuotoisesti vuonna 2020 tai aiemmin. Vuonna 2021 liikuntaneuvontaa järjestäviä kuntia oli yhteensä 168 (Kivimäki ym. 2022). Kyselyyn vastanneet henkilöt toimivat alueellaan joko liikuntaneuvojina tai liikuntaneuvontapalvelun kehittäjinä.

Neuvonnan toteuttamisessa on vielä eroja kuntien välillä

Selvityksen mukaan liikuntaneuvonnan toteuttamisessa on eroja erityisesti kirjaamis- ja tilastointikäytänteissä sekä liikuntaneuvonnan arvioinnissa. Kyselyyn vastanneista kunnista 48 % (n=54) hyödyntää kirjaamiseen potilastietojärjestelmää ja hieman yli puolet tilastoi liikuntaneuvonnan asiakasmääriä vuosittain. Suurin osa kyselyyn vastanneista kunnista (83 %, n=84) hyödyntää liikuntaneuvonnan arvioinnissa osaa liikuntaneuvonnan valtakunnallisten suositusten mukaisista mittareista, mutta vain neljässä kunnassa on käytössä kaikki suositusten mukaiset mittarit. Myös terveysarvojen, kuten verenpaineen ja verikokeiden seuranta on liikuntaneuvonnassa vielä satunnaista.

Kuntien väliset erot johtuvat todennäköisesti monista eri syistä. Osassa kunnista liikuntaneuvonta on toiminut vakiintuneena palveluna jo pidempään, kun taas osassa palvelua vasta käynnistetään hankeavustuksen turvin. Rajattujen käyttöoikeuksien saaminen potilastietojärjestelmään aiheuttaa myös eri tavalla haasteita eri alueilla. Muita luonnollisia toimintatapoihin vaikuttavia tekijöitä ovat kunnan asukasmäärä, liikuntaneuvojien määrä kunnassa sekä liikuntaneuvontatyöhön ja sen kehittämiseen resursoitu työaika.

Terveydenhuollon kanssa tehtävään yhteistyöhön kaivataan tukea

Useimmiten liikuntaneuvonta toteutuu poikkihallinnollisena, eli terveydenhuollon rooli liikuntaneuvonnan palveluketjussa on keskeinen. Suurimmassa osassa kunnista (72 %, n=81) liikuntaneuvontaan ohjaudutaan terveydenhuollon ammattilaisen lähetteellä omatoimisen ohjautumisen lisäksi. Osassa kunnista yhteistyö terveydenhuollon kanssa toimii jo hyvin, mutta monissa kunnissa yhteistyön kehittämiseen kaivataan edelleen tukea. Haasteita yhteistyölle aiheuttavat esimerkiksi terveydenhuollon henkilöstön vaihtuvuus sekä tiedonkulku.

Liikuntaneuvojilla on vahva halu kehittää liikuntaneuvontapalvelua

Selvityksen mukaan liikuntaneuvojilla on vahva halu kehittää liikuntaneuvontapalvelua omassa kunnassaan ja myös yhtenäistää käytäntöjä valtakunnallisesti. Vuoteen 2018 verrattuna liikuntaneuvonnan näkyvyys kuntien hyvinvointikirjauksissa ja sähköinen kirjaaminen on tasaisesti lisääntynyt (Kivimäki ym. 2018). Tämä kuvastaa sitä, että liikuntaneuvonta on tullut tunnetummaksi ja sen merkitys kuntalaisten hyvinvointia tukevana palveluna tiedostetaan entistä paremmin.

Liikuntaneuvojat toivovat kuitenkin lisää valtakunnallisia ohjeita, työkaluja sekä koulutuksia erityisesti kirjaamisesta, soteyhteistyöstä sekä liikuntaneuvonnan arvioinnista. Näihin teemoihin tullaan kiinnittämään huomiota liikuntaneuvonnan valtakunnallisessa kehittämistyössä. Liikuntaneuvonnan verkostot, joissa jaetaan toimivia käytänteitä sekä Liikuntaneuvonnan valtakunnalliset suositukset ja Liikkuva aikuinen -ohjelman järjestämä liikuntaneuvonnan starttifoorumi saivat kyselyyn vastanneilta kiitosta.

Liikkuva aikuinen -ohjelma kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita!

Tilaa uutiskirje

Tilaa suoraan sähköpostiisi hyödyllistä tietoa kunnan liikuntaneuvonta- ja hyvinvointipalvelujen kehittämisen tueksi.