Liikuntaneuvojille rajatut oikeudet potilastietojärjestelmään Jyväskylässä
Tällä hetkellä liikuntaneuvontaa kirjataan potilastietojärjestelmiin noin puolessa Suomen kunnista, joissa järjestetään poikkihallinnollista liikuntaneuvontaa. Yksi näistä kunnista on Jyväskylä, missä liikuntaneuvojat saivat rajatut käyttöoikeudet potilastietojärjestelmään syksyllä 2021. Muutos tähän pisteeseen ei tapahtunut hetkessä. Pitkään tehty yhteistyö sai ison ja tärkeän harppauksen viime syksynä, kun liikuntaneuvojat saivat rajatut käyttöoikeudet Lifecare-potilastietojärjestelmään. Jyväskylän kaupungin liikuntapalveluiden palveluesimies Kirsi Pelo-Arkko avaa potilastietojärjestelmän käyttöön siirtymisen taustoja.
Kymmenen vuotta sinnikästä työtä
Monien muiden kuntien ja kaupunkien tapaan liikuntaneuvonnan järjestäminen lähti Jyväskylässäkin liikkeelle pienestä. Aluksi liikuntaneuvontaa antoi vain muutama kaupungin liikuntapalveluiden työntekijä. Liikuntapalveluiden tavoitteena on ollut alusta asti päästä hyödyntämään potilastietojärjestelmää liikuntaneuvonnassa.
Vaikka Jyväskylän liikuntaneuvonnassa on aina tehty yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden kanssa, haasteina oli eri organisaatioiden alle kuuluvat palvelut, joiden käyttöön olisi pitänyt saada yhteinen järjestelmä.
– Erityishaasteena pidettiin asiakasrekisterin ylläpitoa. Koettiin, ettei sote voi ylläpitää liikuntaneuvonnasta syntyvää rekisteriä, Pelo-Arkko summaa.
Papereista ja postilaatikoista nykyaikaan
Alusta asti lääkärit ja muut terveydenhuollon ammattilaiset ovat lähettäneet asiakkaita liikuntaneuvontaan. Viime syksyyn saakka lähetteet tipahtivat paperisina liikuntaneuvojien terveysasemilla sijaitseviin postilaatikoihin. Vastaavasti liikuntaneuvojat lähettivät asiakkaidensa palautteet paluupostilla lähettävien tahojen postilaatikoihin. Kiristyneet tietosuojavaatimukset loivat painetta uudenlaisen järjestelmän käyttöönotolle.
– Tiedon hallittavuus ja säilyttäminen tuli ongelmaksi liikuntapalveluissa. Pohdimme, miten voimme jatkossa säilyttää ja lähettää asiakkaiden tietoja turvallisesti, Pelo-Arkko kertoo.
Lopullisen sykäyksen tiiviimmälle keskustelulle järjestelmän tarpeellisuudesta tarjosi EU:n tietosuojadirektiivi (GDPR). Jyväskylän liikuntapalveluissa pohdittiin oman järjestelmän käyttöönottoa, mutta melko pian todettiin, että olisi paljon järkevämpää ottaa käyttöön yhteinen järjestelmä soten kanssa.
Yhteinen ymmärrys, tahtotila ja tavoitteet auttoivat
Liikkumisen merkitystä on korostettu sairauksien hoidossa ja terveyden edistämisessä. Liikunnan on ymmärretty olevan yksi hoitokeino asiakkaiden hoitopoluissa ja muissa palveluketjuissa, mikä on nostanut soten kiinnostusta liikuntaa kohtaan.
Sotehenkilöstö oli lopulta entistä vahvemmin mukana puhumassa liikuntaneuvonnasta ja yhteisen järjestelmän hyödyistä.
– Liikkumisasioita on paljon helpompi viedä eteenpäin, kun myös sotepuolella on ymmärretty liikunnan ja liikuntaneuvonnan tärkeys paremmin. Sotehenkilöstö oli lopulta entistä vahvemmin mukana puhumassa liikuntaneuvonnasta ja yhteisen järjestelmän hyödyistä, Pelo-Arkko tiivistää.
Yhteistyötä tehtiin yhä tiiviimmin, jotta liikuntaneuvojat saavat oikeudet potilastietojärjestelmään. Asian edistäminen vaati useita palavereita, joissa pohdittiin potilastietojärjestelmän hyötyjä liikuntaneuvonnan järjestämisessä. Tärkeitä kysymyksiä olivat myös, liittyykö potilastietojärjestelmän käyttöön riskejä ja miten vastuut jaetaan liikuntapalveluiden ja soten välillä.
Tietoturvaa ja tiiviimpää yhteistyötä
Potilastietojärjestelmän hyödyntäminen on helpottanut tiedonsiirtoa eri ammattilaisten välillä. Liikuntaneuvonta on poikkihallinnollinen prosessi, joten tiedonsiirto soten ja liikuntapalveluiden välillä on erittäin tärkeää. Myös tietoturvallisuus nousi uudelle tasolle potilastietojärjestelmän myötä.
– Tiedonsiirto on ehdottomasti tärkein hyöty. Esimerkiksi asiakkaan siirto toiselle työntekijälle on nykyään paljon sujuvampaa, Pelo-Arkko kertoo.
Potilastietojärjestelmän käyttö mahdollistaa myös liikuntaneuvonnan tilastoinnin ja sitä kautta kehittämisen ihan uudella tavalla.
– Nyt voimme helpommin tarkastella esimerkiksi puolivuosittain tai vuosittain liikuntaneuvonnan asiakasmääriä ja seurata liikuntaneuvonnan toteutumista. Tätä tietoa pääsemme hyödyntämään liikuntaneuvonnan kehittämisessä, Pelo-Arkko toteaa.
TIESITKÖ, ETTÄ?
Laki tai tietosuoja ei estä kunnan liikuntapalveluiden liikuntaneuvojia saamasta rajattuja käyttöoikeuksia potilastietojärjestelmään. Terveydenhuollon palvelunantajalla on kuitenkin oikeus ja velvollisuus harkita ja päättää, kenelle se myöntää käyttöoikeuksia.
Potilasasiakirja-asetuksen 6 §:n mukaan potilasasiakirjoihin saavat tehdä merkintöjä potilaan hoitoon osallistuvat terveydenhuollon ammattihenkilöt ja heidän ohjeidensa mukaisesti myös muut henkilöt siltä osin kuin he osallistuvat hoitoon (STM:n asetus potilasasiakirjoista 298/2009).
Liikuntaneuvontaa Jyväskylässä jo vuodesta 2010
Jyväskylässä liikuntapalvelut vastaavat liikuntaneuvonnan järjestämisestä. Asiakkaat ohjautuvat liikuntaneuvontaan pääsääntöisesti perusterveydenhuollon kautta, mutta myös esim. kouluterveydenhuollosta tai omatoimisesti. Asiakkaan liikuntaneuvontaprosessi kestää keskimäärin puoli vuotta, mutta aika voi myös vaihdella asiakkaan tarpeen mukaan. Tällä hetkellä liikuntaneuvojia on kymmenkunta. Useimmiten liikuntaneuvojat ovat koulutukseltaan liikunnanohjaajia. Kaikki liikuntaneuvojat ovat käyneet myös Muutosohjaaja-koulutuksen.
Taustaa kirjaamisoikeuksista
Liikuntaneuvonnan rajatut oikeudet ovat puhututtaneet kuntien asiantuntijoita jo vuosia. Asiaa on käsitelty lukuisissa Liikkuva aikuinen -ohjelman foorumeissa, ja perustelut puolesta ja vastaan ovat vaihdelleet. Liikuntapalveluiden rajattuja oikeuksia on perusteltu tiedon välittymisellä ja vaikuttavuuden esiin nostamisella. Jos kirjaamisoikeuksia ei ole myönnetty, perusteluna ovat tavallisesti tietoturvasyyt ja käsitys siitä, että kirjaamisoikeudet kuuluvat vain terveydenhuollon ammattilaisille.
Liikkuva aikuinen -ohjelma on vaikuttanut rajattujen kirjaamisoikeuksien laajentumiseen ja vahvistamiseen tuomalla esiin onnistuneita käytäntöjä sekä nostamalla esille rajattujen oikeuksien merkityksellisyyden. Teemaa on käsitelty liikuntaneuvonnan kehittämis- ja asiantuntijafoorumeissa. Kesäkuussa julkaistu ministeriön Liikuntaneuvontaa yhdyspinnalla -ohjeistus antaa selkeät ohjeet liikuntaneuvonnan kirjaamiseen soteuudistuksen valmistelussa.
Tilaa uutiskirje
Tilaa suoraan sähköpostiisi hyödyllistä tietoa kunnan liikuntaneuvonta- ja hyvinvointipalvelujen kehittämisen tueksi.