Kuvassa kolme naista ja yksi mies läpsäyttävät käsi yhteen ilmassa.

Liikuntaneuvonta maailmalla -selvitys on julkaistu

Liikuntaneuvonta on tehokas ja hyväksi havaittu keino tavoittaa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat kuntalaiset ja ohjata heidät liikunnallisen elämäntavan pariin. Terveydenhuollon tai liikunta-alan ammattilaisten antama liikuntaneuvonta on viime vuosina laajentunut ja monipuolistunut useassa maassa ja maanosassa. Neuvonta kohdentuu niin Suomessa kuin muissakin maissa pääsääntöisesti henkilöille, joiden terveydelle ja elämänlaadulle liikkumisen lisäämisestä koituu merkittäviä hyötyjä.

Mitä ja miten selvitettiin

Liikuntaneuvontaa maailmalla -selvityksellä kartoitettiin, miten liikuntaneuvonta toteutuu eri maissa. Selvitykseen poimittiin esimerkkejä liikuntaneuvonnan hyvistä käytännöistä maailmalta ja peilattiin niitä Suomessa toteutettavaan liikuntaneuvontaan. Mitä oppeja voisimme saada eri maiden käytännöistä tai mitä voisimme viedä muille opiksi? Selvitykseen valikoitui toimivia malleja kolmesta maanosasta ja useasta eri maasta.

Selvityksen tiedonhaku toteutettiin tietokantojen (PubMed, ScienceDirect), Google Scholarin ja Googlen hakukoneen kautta. Tiedonhakua kohdennettiin kiinnostuksen kohteena olevaan maahan ja liikuntaneuvonnan käytännöt rajattiin koskemaan kansallisia ohjelmia sekä useaan maahan levinnyttä Liikuntaa lääkkeeksi -ohjelmaa.

Samankaltaisuudet Suomessa ja maailmalla

Kaikissa selvityksen maissa, mukaan lukien Suomessa, liikuntaneuvontaprosessi käynnistyy tavallisimmin terveydenhuollosta. Prosessi toteutuu asiakkaan tarpeiden mukaan, ja siinä hyödynnetään asiakkaiden vahvuuksia ja mieltymyksiä. Neuvonta on tavoitteellista ja sisältää useampia tapaamisia tai yhteydenottoja.

Tavallista on, että neuvonnassa hyödynnetään paikallisia liikkumismahdollisuuksia ja kannustetaan omatoimisen liikkumisen pariin sekä hyödynnetään ikäryhmän liikunta- ja liikkumissuosituksia. Yhteistä kaikille selvityksen maille on heikko panostus liikuntaneuvontaprosessin sisällön seurantaan sekä kirjaamiskäytäntöihin tai niiden puutteellinen kuvaus.

Eroavaisuudet maailmalla ja Suomessa

Maailmalla terveydenhuollon rooli liikuntaneuvontaprosessin toteuttamisessa on vahvempi verrattuna Suomeen. Selvityksen maissa neuvonta toteutuu terveydenhuollossa ammattilaisen toimesta itsenäisenä neuvontana tai muuta terveysasiaa käsittelevän vastaanottokäynnin yhteydessä. Ajankäytön ja tiedollisten resurssien asettaessa haasteita asiakas voidaan ohjata toisen terveydenhuollon toimijan vastaanotolle ja/tai suoraan ohjatun liikunnan pariin.

Suomessa terveydenhuolto toimii useimmiten liikuntaneuvonnan palveluketjussa asiakkaan tavoittajana ja liikkumisen puheeksiottajana. Terveydenhuollosta asiakkaat ohjautuvat kunnan liikuntapalveluiden toteuttamaan liikuntaneuvontaan. Suomessa neuvonnan toteuttaa sama ammattilainen alusta loppuun. Liikuntaneuvonta voi olla Suomessakin terveydenhuollon toteuttamaa, jolloin terveydenhuollossa toimii liikuntaneuvoja/elintapaohjaaja.

Suomessa liikuntaneuvonta on kohdennettu tavallisimmin terveytensä kannalta liian vähän liikkuville, joilla on riski sairastua tyypin 2 diabetekseen tai muihin kansansairauksiin tai joilla on ylipainoa. Maailmalla liikuntaneuvonta on useimmiten kohdennettu asiakkaille, jotka ovat jo sairastuneet elintapasairauksiin. Maailmalla liikuntaneuvontaprosessi on kestoltaan keskimäärin 3–6 kuukautta. Suomessa prosessi kestää yleisimmin 6–12 kuukautta. Tyypillisin kesto on 12 kuukautta. Muutamissa selvityksen maissa liikuntaneuvonta on maksullista. Suomessa neuvonta ja kuntien liikuntatarjonta on pääsääntöisesti maksutonta.

Mitä voimme oppia

Maailmalla terveydenhuollon rooli liikuntaneuvonnassa on vahvempi kuin Suomessa. Roolin vahvistamiseen on tärkeää jatkossa kiinnittää entistä enemmän huomiota, sillä kuntien liikuntapalveluiden lisäksi tarvitaan terveydenhuollon vahvaa mukanaoloa – ei pelkästään puheeksiottajana, vaan myös liikunnalliseen elämäntapaan innoittajana.

Suomessa liikuntaneuvonta kaipaa yhtenäisiä käytäntöjä, malleja ja materiaalia. Nyt runsas puolet Suomen kunnista toteuttaa liikuntaneuvonnan palveluketjua, joten meillä alkaa olla riittävästi tietoa ja kokemusta parhaista mahdollisista toimintatavoista.

Yksi kehittämiskohteista on liikuntaneuvonnan kirjaamis- ja tilastokäytännöt. Liikkuva aikuinen -ohjelma selvitti liikuntaneuvonnan kirjaamisen nykytilaa vuonna 2021. Selvitystä voidaan hyödyntää asian edistämisessä. Liikuntaneuvonnan materiaalien yhtenäistäminen on myös tärkeä tavoite ja tässä voidaan hyödyntää Liikuntaneuvonnan valtakunnallisia suosituksia, jotka vahvistavat liikuntaneuvonnan yhtenäisyyttä Suomessa.

On tärkeää, että edelleen kehitämme liikuntaneuvontaa ja pidämme sitä rohkeasti esillä kansallisesti ja kansainvälisesti.

Hyviä lukuhetkiä mielenkiintoisen selvityksen parissa!