Mies istuu työpöydän ääressä ja hänellä on edessään läppäri. Mies näyttää peukkua.

Liikuntaneuvonta toimii myös etänä

Vuonna 2020 liikuntaneuvojat olivat uuden edessä koronapandemian pyyhkiessä läpi maailman. Miten kasvotusten annettu neuvonta olisi mahdollista järjestää etänä? Alkushokin, lomautusten ja tilapäisten työnkuvien muutosten jälkeen etäliikuntaneuvonta pantiin nopeasti pystyyn monessa kunnassa.

Liikkuva aikuinen -ohjelman toimeksiannosta tehty opinnäytetyö (Kankaanpää 2021) selvitti, miten etäliikuntaneuvontaa toteutetaan ja millaisia hyötyjä ja haasteita neuvojat ovat kokeneet. Selvitystä varten haastateltiin 15 etäliikuntaneuvontaa tekevää liikuntaneuvojaa 12 kunnasta keväällä 2021.

Omalla tyylillä ja menetelmiä yhdistellen

Etäliikuntaneuvonta koetaan toimivaksi. Siihen ei kuitenkaan ole olemassa yhtä ja oikeaa toteutustapaa. Onnistumiseen vaikuttavat paikallisen neuvontaprosessin kulku sekä neuvojan innostuneisuus ja tietotekniset taidot.

Valinta kasvotusten annetun neuvonnan tai etäliikuntaneuvonnan välillä ei ole pakollinen. Yhdistelmämalli koetaan hyvin toimivaksi. Neuvontaprosessi saa hyvät lähtökohdat, kun se käynnistetään kasvokkaistapaamisella. Etäneuvonnassa asiakkaita tavataan esimerkiksi Teamsin tai Google Meetsin välityksellä. Lisäksi hyödynnetään etähoivaratkaisu VideoVisit-palvelua sekä WhatsApp-sovellusta ja tavallisia (ääni)puheluita. 

Neuvojat kokevat videovälitteiset tapaamiset perinteistä äänipuhelua paremmaksi. Neuvontatyössä koetaan näppäräksi mahdollisuus jakaa näyttö ja tarkastella yhdessä materiaaleja verkkosivuilta. Myös liikkeiden ohjaaminen onnistuu videon välityksellä.

WhatsAppilla toteutettujen tapaamisten ongelmana saattaa olla rauhaton neuvontatilanne. Asiakasta tulisikin ohjeistaa varaamaan neuvontatilanteelle rauhallinen aika ja paikka. Ruoanlaiton lomassa omien tuntemusten tarkastelu ei onnistu. Etäneuvonta mahdollistaa parhaimmillaan keskustelun, jossa voi tarkastella liikkumisen merkityksiä sekä asiakkaan vahvuuksia ja mahdollisuuksia. Neuvojat kokevat perinteisissä äänipuheluissa keskustelun jäävän pinnallisemmaksi.

Positiivisia kokemuksia

  • Neuvojan ja asiakkaan aika ei kulu matkustamiseen, kun neuvonta ei ole sidottu tiettyyn paikkaan.
  • Yhdenvertaisuus lisääntyy, kun esimerkiksi välimatkat eivät ole este.
  • Kirjaaminen onnistuu tapaamisen aikana ja se säästää neuvojan aikaa.
  • Koska aikaa säästyy, voi asiakkaaseen olla useammin yhteydessä prosessin aikana.
  • Etätapaamisten aikana kirjaaminen helpottuu ja tilastointi toteutetaan entiseen tapaan.

Haasteita

  • Etäneuvonnan kehittämiselle ei löydy aikaa.
  • Neuvojien ja asiakkaiden tietotekniset taidot sekä verkkoyhteyksien laatu vaihtelevat.
  • Mikäli neuvonnalle ei ole varattu aikaa ja rauhallista tilaa, voi asiakkaan olla vaikea keskittyä ja paneutua tuntemuksiinsa.
  • Luottamuksellisen ja läsnäolevan tunnelman luominen etänä voi olla haastavaa.
  • Asiakkaan motivointi esimerkiksi mittausten kautta hankaloituu.
  • Liikkeiden toiminnallinen ohjaus on haastavaa.

Etäliikuntaneuvonnan vaikuttavuus

Voiko etäliikuntaneuvonnalla saavuttaa yhtä hyviä tuloksia kuin kasvokkain tapaamalla? Tutkimuksissa etäneuvonta ja -terapia on todettu vaikuttaviksi, joten miksi liikuntaneuvonta olisi poikkeus?

Tärkeää on rakentaa etäliikuntaneuvontaan neuvontaprosessin ja sen vaikutusten arviointiin sopivat mittarit. Tulevaisuudessa eri toteutustavoilla läpikäytyjä prosesseja kannattaa myös vertailla. Eroavatko etäneuvonnalla saavutetut tulokset kasvokkain toteutuneen prosessin tuloksista? Millaisia asiakaskokemuksia hybridimalli saa?

Hybridineuvonta on tullut jäädäkseen

Etäliikuntaneuvonta ei ole jäämässä korona-ajan kokeiluksi. Palvelua aiotaan jatkossakin tarjota – yhdistellen tapaamisia kasvotusten ja etänä. Selvityksessä mukana olleiden kuntien ja neuvojien positiiviset kokemukset kannustavat muitakin hyödyntämään etäyhteyksien tuomia mahdollisuuksia.