Päivitetyt liikkumisen suositukset raskauden ajalle ja synnytyksen jälkeen

Ammattilaiselle

UKK-instituutin päivitetyissä raskausajan ja synnytyksen jälkeisen liikkumisen suosituksissa painottuvat matalan kynnyksen liikkuminen sekä kaikenlainen liikuskelu paikallaanolon sijaan. Suositukset on päivitetty vastaamaan kansainvälisiä päivityksiä liikkumisen suosituksista terveyden kannalta. Huomionarvoista on, että suositukset koskevat vain perusterveitä raskaana olevia ja synnyttäneitä.

UKK-instituutti on julkaissut päivitetyt liikkumisen suositukset raskauden aikana ja synnytyksen jälkeen. Nämä suositukset noudattelevat aikuisväestön (18–64-vuotiaiden) liikkumisen suosituksia, jotka UKK-instituutti julkaisi lokakuussa 2019. Keskeisin ero on, että raskausajan suosituksista puuttuu rasittava liikunta. Tämä perustuu siihen, että suositukset on tarkoitettu lähtökohtaisesti sellaisille äideille, jotka eivät ole kilpaurheilijoita eivätkä välttämättä tavoitteellisesti liikkuvia. Rasittavaa liikuntaa voi toki jatkaa oman voinnin mukaan, jos sitä on tehnyt ennen raskautta. Lajeja, joissa on iskuja ja putoamisvaara, tulee raskaana ollessa kuitenkin välttää.

Synnyttäneiden liikkumissuosituksissa korostetaan liikkeelle lähtemistä oman jaksamisen mukaan. Lisäksi synnyttäneiden suosituksessa on huomioitu liikkumisen aloittamisen ajankohta sekä imetyksen ja liikkumisen yhteys. Erityishuomio liittyy juoksuharjoittelun rauhalliseen aloittamiseen sekä lantionpohjan lihasten harjoitteluun.

On hyvä muistaa, että suositusten mukaan liikkuminen ei käsitä pelkästään tavoitteellista liikkumista. Etenkin raskaana olevien ja synnyttäneiden kohdalla kynnys lähteä liikkumaan tulisi tehdä mahdollisimman matalaksi. Päivitetyt liikkumissuositukset antavat tähän hyvän mahdollisuuden. Niissä korostuu jokaisen askeleen sekä kaikenlaisen liikkumisen tärkeys. Myös terveydenhuollossa on helpompi edistää liikkumista ja ottaa liikkuminen puheeksi, kun myös kevyt liikuskelu ja jaloittelu käsitetään liikkumiseksi. Suositus ottaa kantaa myös pitkäkestoisen paikallaanolon tauottamiseen ja unen merkitykseen.

Suositukset avuksi liikunnan puheeksiottoon neuvoloissa

Neuvoloissa liikkumisesta puhuminen jää joskus muiden tärkeiden elintapa-asioiden varjoon. Terveydenhoitajat voivat myös olla tottuneempia puhumaan esimerkiksi ravitsemusasioista kuin liikkumisasioista etenkin, jos liikkumiseen liittyvät teemat ovat itselle vieraampia. Myös tutkimuksista tiedetään, että liikuntaneuvonta on helpompaa niille terveydenhuollon ammattilaisille, jotka itsekin liikkuvat.

Useilla äideillä saattaa olla sellainen käsitys, ettei raskaana oleva voi liikkua normaalisti. On siis tärkeää, että neuvoloissa välitetään tietoa siitä, miten saa ja kuuluu liikkua, jos raskaus sujuu normaalisti ja synnytyksen jälkeinen tila on normaali. Puheeksi ottamista ja tiedon välittämistä helpottaa liikkumiseen liittyvä tukimateriaali, kuten suosituslehtiset.

Aiemman yhteisen lehtisen sijasta päivitetyt liikkumisen suositukset on nyt tehty erikseen raskaana oleville ja synnyttäneille. UKK-instituutin verkkosivuilta voi tulostaa suosituslehtisiä. Niitä ei automaattisesti lähetetä neuvoloihin, mutta neuvolat voivat niitä halutessaan tilata.

Elintapaohjausta äitiysneuvola-aikana

Äitiysneuvola-aikaa voidaan pitää harvinaislaatuisena, pitkäkestoisena ajanjaksona, jolloin terveydenhuollon ammattilainen on säännöllisesti useita kertoja kontaktissa raskaana olevan naisen kanssa. Parhaimmassa tapauksessa äitiysneuvola-ajasta syntyy terveydenhoitajan ja äidin välille henkilökohtainen, räätälöity neuvontaprosessi. Nämä yhdeksän kuukautta kannattaa siis hyödyntää äitien ja koko perheen elintapamuutosten ja hyvinvoinnin tukemiseen. Se, mihin asiaan kunkin asiakkaan tai perheen kohdalla keskitytään, vaihtelee tarpeen mukaan.

Lisätietoja:
Minna Aittasalo, UKK-instituutti, erikoistutkija minna.aittasalo@ukkinstituutti.fi

Tutustu UKK-instituutin liikkumisen suositukseen raskauden aikana >

Tutustu UKK-instituutin liikkumisen suositukseen synnytyksen jälkeen >