Soteuudistus lähestyy – liikuttaako se kuntalaisia?
Kunnat vastaavat jatkossakin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä liikunnan keinoin. Kunnan tulee strategisessa suunnittelussaan asettaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet ja määritellä tavoitteita tukevat toimenpiteet. Yksi näistä on kuntalaisten liikunta-aktiivisuuden arviointi ja edistäminen.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on edelleen kuntien tehtävä, mutta se kuuluu myös hyvinvointialueen tehtäviin. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä linjaa, että hyvinvointialueen on toimittava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä yhteistyössä alueensa kuntien kanssa ja tuettava niitä asiantuntemuksellaan. Vastaavasti kuntien tulee tukea asiantuntijuudellaan hyvinvointialuetta.
Liikuntalain mukaan kunnan tulee luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikkumiselle muun muassa järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen (Liikuntalaki, 309/2015).
Liikunnasta hyvinvointia ja terveyttä
Liikunnallisen elämäntavan edistämiseksi käytössä on jo terveytensä kannalta liian vähän liikkuville kuntalaisille tarkoitettu palvelu eli liikuntaneuvonta. Liikuntaneuvonnan palveluketjuja on rakennettu viime vuosikymmenen aikana kunnissa liikunta- ja vapaa-aikatoimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä järjestöjen välille. Poikkihallinnollinen liikuntaneuvonnan palveluketju toimii lähes 200 kunnassa (Liikuntaneuvonnan nykytilaselvitys 2022). Liikuntaneuvonnan tavoitteena on saavuttaa liikkumisen keinoin parempi terveys ja elämänlaatu.
Kuntien valinnat ratkaisevat
Soteuudistus ei tuo muutoksia kuntien liikuntapalveluiden strategisiin valintoihin. Kunnat käyttävät edelleen päätäntävaltaa palveluiden tarjonnassa liikuntalain velvoittamana. Kuntien liikuntapalveluiden tarjonta on viimeisen vuosikymmenen aikana siirtynyt yhä enemmän terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuvien liikuttamiseen. Tämä näkyy muun muassa kunta- ja liikuntastrategiakirjausten lisääntymisenä sekä liikuntaneuvonnan yleistymisenä.
Panostaako kunta jatkossa ennaltaehkäisevään hyvinvointipalveluun esimerkiksi tarjoamalla liikuntaneuvontaa kansansairausriskissä oleville kuntalaisille? Vai ovatko palvelun parissa myös jo sairastuneet terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat kuntalaiset? Vai halutaanko liikuntaneuvontaa tarjota kaikille vähän liikkuville?
liikkumaton kuntalainen ei kolkuttele liikuntahallin ovea, vaan hänet löytää muiden palveluiden parista.
Toinen merkityksellinen valinta on, miten asiakkaat ohjautuvat palvelun pariin: ammattilaisen ohjaamana ja/tai itseohjautuen. Tässä pohdinnassa on hyvä muistaa, että liikkumaton kuntalainen ei kolkuttele liikuntahallin ovea, vaan hänet löytää muiden palveluiden parista. Muut kohderyhmävalinnat koskevat ikäryhmiä, elämäntilannetta tai toimintakykyä. Oleellista kuitenkin on, että liikuntaneuvontaan ohjautuisivat juuri ne kuntalaiset, jotka liikkuvat vähän tai ei ollenkaan. Tällä saadaan tutkitusti suurin vaikuttavuus.
HYTE-kerroin haltuun
Kunnan ja hyvinvointialueen tulee sopia yhdessä, miten kuntalaisten hyvinvointia tuetaan. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen valtionosuuden lisäosa HYTE-kerroin antaa suuntaa kehittämiselle. Hyvinvointialueiden toimintaa ja tuloksia väestötasolla kuvaavat indikaattorit huomioidaan ensimmäisen kerran vuoden 2026 rahoituksen jaossa (Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta 617/2021).
Liikuntaneuvontaan linkittyviä indikaattoreita ovat erityisesti tyypin 2 diabeksen ehkäisyn toimintaindikaattori sekä tulosindikaattoreista lonkkamurtumat (tapahtunut muutos kahden vuoden aikana). Löytyisikö näistä liikuntaneuvontaan yhteinen päämäärä? Kun kunta järjestää liikuntaneuvontaa diabetesriskissä oleville henkilöille, tästä hyötyy taloudellisesti niin hyvinvointialue kuin kunta.
Yhteiset pelisäännöt yhteistyön edellytyksenä
Soteuudistuksessa kuntien ja hyvinvointialueiden tulee luoda keskenään toimiva liikuntaneuvonnan yhdyspinta osaksi elintapaohjauksen kokonaisuutta. Toisin sanoen niiden tulee sopia selkeä tehtävien ja vastuiden jako sekä varmistaa uudenlaiset yhteistyön rakenteet. Kunta tekee hyvinvointialueen kanssa kumppanuussopimuksen, jossa olennaista on sopia selkeät liikkumisen edistämisen vastuut ja roolit organisaatioiden välillä. Kunnissa ja hyvinvointialueilla tulee nimetä liikuntaneuvonnan vastinparit eli henkilöt, joilla on vastuullaan yhdessä liikuntaneuvonnan saumattomien palveluketjujen hoitaminen (Liikuntaneuvonta yhdyspinnalla -työryhmä, OKM 2022).
Mittareilla on väliä
Liikuntaneuvontaan on tärkeää valita juuri oikeat ja luotettavat mittarit. Säännöllistä vaikuttavuustietoa tarvitaan palvelun ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Liikuntaneuvontaan on asiantuntijoiden toimesta luotu mittarisuositus (Liikuntaneuvonnan suositukset 2021), jossa arvioidaan neuvontaprosessia ja neuvonnan vaikutuksia. Lisäksi suositus sisältää terveyden ja hyvinvoinnin arvioitavat osa-alueet.
Vaikuttavuuden näkyväksi tekemisen näkökulmasta merkittävintä on hyödyntää terveysarvomittareita, kuten verensokeri- ja verenrasva-arvomittauksia liikuntaneuvonnan alkaessa ja päättyessä. Vaikuttavuusnäyttöä on saatu esimerkiksi tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä ja hoidossa. Liikuntaneuvontaprosessin vaikuttavuusnäyttö on tärkeää, mutta yhtä tärkeää on koko hyvinvointialueen yhtenäinen tieto neuvontapalvelun vaikuttavuudesta. Tästä syystä hyvinvointialueelle kannattaa valita yhtenäiset mittarit.
Soteuudistus luo liikunnan edistämiselle mahdollisuuksia
Vaikka soteuudistus hämmentää, se voi tuoda liikkumisen edistämiseen myös uusia mahdollisuuksia. Esimerkkinä liikuntaneuvonnan vaikuttavuuden arvioinnin vahvistuminen ja hyvinvointialueen yhteisen liikuntaneuvonnan mittariston luominen. Muutos luo parhaimmillaan uutta aktiivisempaa kehittämisyhteistyötä ammattilaisten kesken sekä monipuolistaa viestintää. Terveyspalveluiden elintapaohjauksen vahvat edistämistoimenpiteet vahvistavat myös kunnan liikuntaneuvontaa ja edistävät organisaatioiden yhteistyötä. Elintavat, mukaan lukien liikunnallinen elämäntapa, ovat esillä yhä useammin muun muassa hyte-raportoinnissa.
Ohjeistukset soteuudistuksen valmistelun ja toimeenpanon apuna
Opetus- ja kulttuuriministeriön Liikuntaneuvonta yhdyspinnoilla -ohjeistus kunnille taustoittaa ja kuvaa liikuntaneuvonnan palveluketjun nykytilannetta, tarkentaa yhdyspinnan osatekijöitä ja avaa liikuntaneuvonnan roolia osana elintapaohjausta. Mukana on myös soveltavan liikunnan palveluihin ja Move!-mittauksiin sisältyvää ohjeistusta.
Kansanterveyden neuvottelukunnan työryhmän Elintapaohjauksen tarkistuslista on tarkoitettu hyvinvointialueiden valmistelijoille. Tarkistuslistaan sisältyvät osa-alueet ovat liikunta, ravitsemus, uniterveys, päihteettömyys ja riippuvuudet sekä kulttuurihyvinvointi.
Sari Kivimäki, Liikkuva aikuinen -ohjelma
Tilaa uutiskirje
Tilaa suoraan sähköpostiisi hyödyllistä tietoa kunnan liikuntaneuvonta- ja hyvinvointipalvelujen kehittämisen tueksi.