Kaksi naista kävelee metsässä olevia portaita ylöspäin.

Työikäisten koti- ja vapaa-ajan tapaturmia ehkäistään nyt kansallisen ohjelman avulla

Vahinkoja sattuu – minkäs sille voi? Tämä on yleinen asenne tapaturmia kohtaan. Tapaturmat aiheuttavat paljon harmia esimerkiksi kipujen, lääkärillä käyntien, sairauslomien ja toimintakyvyn heikentymisen muodossa. Tapaturmat ovat kuitenkin ehkäistävissä.

Liikuntaharjoittelulla ja fyysisellä aktiivisuudella, kuten myös toimintakykyä edistävällä arkiliikunnalla, ehkäistään koti- ja vapaa-ajan tapaturmia. Kun ihmisiä houkutellaan liikkumaan terveyttä edistävin tavoin, tehdään samalla tapaturmia ehkäisevää työtä. Esimerkiksi arkiset matkat jalan tai pyörällä kulkien ovat helppo tapa edistää terveyttä. Myös oman toimintakyvyn tunnistaminen auttaa välttämään riskejä. Turvavälineiden käytöllä voidaan puolestaan ehkäistä haitallisia seuraamuksia onnettomuustilanteissa.

Työikäisten kaatumisvammoista suurin osa tapahtuu vapaa-ajalla, urheilu- tai harrastustoiminnassa, kotona tai työmatkalla. Vuosittain keskimäärin noin 140 työikäistä kuolee kaatumisen seurauksena. Yli kaksi kolmasosaa kaatumisten aiheuttamista kuolemista tapahtuu miehille, ja puolessa näistä kuolemista yhtenä syynä on alkoholin väärinkäyttö. Joka vuosi lähes 14 000 45–64-vuotiasta potilasta hoidetaan sairaalassa kaatumisen aiheuttaman vamman vuoksi (Korpilahti ym. 2020).

Hyvä kunto ehkäisee kaatumisia

Toisin kuin iäkkäiden kohdalla, työikäisten kaatumisen ehkäisyn menetelmistä ei ole vielä juurikaan saatavilla tutkimustietoa. Kuitenkin fyysisen aktiivisuuden ja hyvän lihaskunnon voidaan ajatella ehkäisevän kaatumisia myös työikäisillä. Samanaikaisesti, kun kannustetaan liikkumaan, on hyvä kiinnittää huomioita myös liikkumisen ja fyysisen harjoittelun turvallisuuteen. Näin ehkäistään liikuntatapaturmia.

Kaikki lihasvoimaan, tasapainoon ja koordinaatioon vaikuttavat tekijät ovat yhteydessä yksilön kaatumisvaaraan. Samoin luuston lujuuteen heikentävästi vaikuttavat tekijät lisäävät kaatumisista johtuvien vakavien vammojen, kuten murtumien riskiä. Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa erilaiset krooniset sairaudet (esim. hermostosairaudet, diabetes, tuki- ja liikuntaelinsairaudet, osteoporoosi, syöpä), aistien (kuulon, näön) tai kognition heikkeneminen sekä alkoholi, huumeet ja keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet.

Stoppi kaatumiskuolemille ja loukkaantumisille

Turvallisesti kaiken ikää – koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn ohjelma vuosille 2021–2030 pyrkii ehkäisemään kotona ja vapaa-ajalla tapahtuvia tapaturmia kaikenlaisissa toimintaympäristöissä. Ohjelman kunnianhimoisena visiona on, ettei kenenkään tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti tapaturman seurauksena. Lyhyemmällä aikavälillä tavoitellaan vakavien ja kuolemaan johtavien koti- ja vapaa-ajan tapaturmien määrän vähenemistä 25 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Ohjelmalle laaditaan vuoden 2021 aikana toimeenpanosuunnitelma, jossa konkretisoidaan ohjelman sisältämien toimenpiteiden toteutusta tulevina vuosina. Ohjelman toimeenpanon koordinoinnista ja seurannasta vastaa sosiaali- ja terveysministeriön asettama Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien ehkäisyn koordinaatioryhmä.

Lisätietoja

Hanna Kettunen
erikoistutkija
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen -yksikkö
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
hanna.kettunen@thl.fi

Lue lisää työikäisten tapaturmista THL:n verkkosivuilta.

TILAA UUTISKIRJE

Tilaa suoraan sähköpostiisi hyödyllistä tietoa liikuntaneuvonta- ja hyvinvointipalveluista.