Liikuntaraportti 2022 kuvaa suomalaisten mitattua liikkumista, paikallaanoloa ja fyysistä kuntoa
Suomalaisten liikkuminen vähenee kahdessa kohdassa elämänkaarta. Liikemittarilla mitattu liikkuminen vähenee koko kouluiän, tasoittuu työiässä ja vähenee edelleen eläkeiässä, selviää lokakuussa julkaistusta Liikuntaraportista.
Raportin mukaan suomalaiset viettivät suurimman osan valveillaoloajastaan paikallaan istuen tai makoillen. Miehet istuivat tai olivat makuulla hieman suuremman osan valveillaoloajastaan kuin naiset. Paikallaan seisomista puolestaan kertyi naisille hieman miehiä enemmän. Liikkumisen määrissä ei ollut juurikaan eroa sukupuolten välillä. Liikkumisesta suurin osa oli teholtaan kevyttä ja se koostui enimmäkseen lyhyistä, alle 5 minuuttia kerrallaan kestäneistä jaksoista.
Kävely työikäisten tavallisin liikkumismuoto
Yli 90 prosenttia UKK-instituutin viimeisimpiin väestötutkimuksiin osallistuneista aikuisista ilmoitti liikkuvansa omatoimisesti. Liikuntapalveluista työikäiset käyttivät yleisimmin liikunta-alan yritysten ja liikunta- tai urheiluseurojen tarjoamia palveluita. Ikäihmiset puolestaan ilmoittivat käyttävänsä yleisimmin kunnan tarjoamia liikuntapalveluja.
Työikäisten tavallisin liikkumisen muoto oli kävely. Toiseksi tavallisin muoto oli lihaskuntoharjoittelu, erityisesti kuntosalilla. Ikäihmiset ilmoittivat yleisimmiksi liikkumisen muodoikseen piha- ja puutarhatyöt sekä kävelyn. Aikuisten tyypillisimmät syyt liikkua olivat fyysisen kunnon ylläpitäminen tai parantaminen ja oman terveyden edistäminen. Yleisimpänä liikkumisen esteenä työikäiset mainitsivat ajan puutteen, ja ikäihmiset pysyvän fyysisen vamman tai toimintakyvyn rajoitteen.
Pidemmät työurat vaativat parempaa kuntoa
Työikäisten aikuisten fyysinen kunto heikkeni nuoremmista vanhempiin ikäryhmiin siirryttäessä. Myös koululaisten Move!-mittausten ja Puolustusvoimien seurantojen mukaan erityisesti kestävyyskunto on heikentynyt viimeisten vuosien aikana.
Vähäinen liikkuminen ja heikentyvä kunto asettavat haasteita työ- ja toimintakyvylle sekä työurien pidentämiselle. Pidentyvien työurien tavoittelu edellyttää merkittää panostusta fyysisen kunnon ja toimintakyvyn vahvistamiseen. Yksi keino tähän on väestön liikkumisen lisääminen liikuntaneuvonnan ja elintapaohjauksen avulla.
Liikuntaraportissa 2022 kuvataan suomalaisten lasten, nuorten, työikäisten aikuisten ja ikäihmisten mitattua liikkumista, paikallaanoloa ja fyysistä kuntoa. Raportti pohjautuu UKK-instituutin viimeisimpien, opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamien väestötutkimusten aineistoihin.
Teksti: vanhempi tutkija, dosentti, Pauliina Husu, UKK-instituutti
Liikuntaraportin keskeiset tulokset ja infografiikkaa työikäisten ja ikäihmisten liikkumisesta ja fyysisestä kunnosta on esitelty UKK-instituutin sivustolla.
Tilaa uutiskirje
Tilaa suoraan sähköpostiisi hyödyllistä tietoa kunnan liikuntaneuvonta- ja hyvinvointipalvelujen kehittämisen tueksi.