Selvitys liikkumisen edistämisestä työterveyshuollossa julkaistu
Asiakkaiden liikkumisen edistäminen koetaan työterveyshuollossa tärkeäksi ja liikkumisen puheeksiotto on työterveyshuollon ammattilaisille ja asiantuntijoille luonnollista. Yhteisesti sovituissa toimintamalleissa sekä liikkumisen edistämisen systemaattisuudessa on kuitenkin vielä kehitettävää.
Suomalaisista työikäisistä vain noin viidennes liikkuu terveytensä kannalta riittävästi (Husu ym. 2018). Työterveyshuolto on keskeinen työikäisten terveyden sekä työ- ja toimintakyvyn edistäjä ja sen piiriin kuuluu noin kaksi miljoonaa työikäistä (Kela 2021). Työterveyshuolto tavoittaa näin ollen merkittävän osan myös siitä työikäisestä väestöstä, joka ei liiku terveytensä kannalta riittävästi.
Valtioneuvosto on vuonna 2018 antanut liikuntapoliittisessa selonteossaan toimenpide-ehdotuksen, jossa työterveyshuollon roolia korostetaan työikäisten liikkumisen edistämisessä. Selonteon mukaan elämäntapaohjaus sekä liikuntaneuvonta tulisi saada kiinteäksi osaksi työterveyshuollon toimintaa. (Valtioneuvosto 2018.)
Toimenpide-ehdotuksesta toimintaan
Liikkuva aikuinen -ohjelma toteutti Valtioneuvoston liikuntapoliittisen selonteon (2018) pohjalta selvityksen liikkumisen edistämisen nykytilasta työterveyshuollossa. Selvityksen aineiston keruu toteutettiin kyselylomakkeella, johon vastasi yhteensä 235 työterveyshuollon ammattilaista ja asiantuntijaa ympäri Suomea. Kyselyyn vastanneista enemmistö oli työterveyshoitajia (n=114) sekä työfysioterapeutteja (n=75), mutta vastauksia saatiin myös työterveyslääkäreiltä, työterveyspsykologeilta ja yksittäisiltä muilta työterveyshuollon asiantuntijoilta. Vastaajista selkeä enemmistö (93 %, n=219) työskenteli yksityisellä palveluntuottajalla.
Liikkumisen edistäminen riippuu työterveyshuollon ammattilaisen aktiivisuudesta
Työterveyshuollossa kohdataan terveytensä kannalta liian vähän liikkuvia asiakkaita jopa useita kertoja päivässä ja asiakkaiden liikkumisen edistäminen koetaan tärkeäksi osaksi työterveyshuollon tehtäväkokonaisuutta. Liikkumisen edistäminen vaikuttaa kuitenkin toteutuvan työterveyshuollon keskeisissä prosesseissa vaihtelevasti ja riippuu paljon yksittäisen työterveyshuollon ammattilaisen tai asiantuntijan aktiivisuudesta. Yhteisiä toimintamalleja tai sovittuja prosesseja työterveyshuollon asiakkaiden liikkumisen edistämiseen näyttää olevan vähän.
Työpaikkaselvityksissä asiakasyrityksen henkilöstön työpäivän aikainen ja vapaa-ajan liikkuminen otetaan esille aktiivisesti, mutta toimintasuunnitelmaan työterveyshuollon ammattilaiset ja asiantuntijat kirjaavat liikkumiseen liittyviä tavoitteita tai toimenpiteitä harvemmin. Niukkojen henkilöstö- ja aikaresurssien takia toiminnassa priorisoidaan asiakkaiden työn ja työnympäristön aiheuttamat työkyvyn riskit ja altisteet. Liikkumisen edistämisen kokonaisuuteen toivotaan enemmän moniammatillisen yhteistyön ja osaamisen hyödyntämistä.
Liikkumisen puheeksiotto asiakkaiden kanssa luontevaa
Työterveyshuollon ammattilaiset keskustelevat yksilöasiakkaiden kanssa liikkumistottumuksista jopa useita kertoja päivässä terveystarkastusten sekä muiden henkilökohtaisten tapaamisten yhteydessä. Liikkumisen puheeksi ottaminen koetaankin luontevaksi. Liikkumiseen liittyviä tavoitteita tai toimenpiteitä kirjataan myös työterveyshuollon asiakkaiden henkilökohtaisiin terveyssuunnitelmiin säännöllisesti. Asiakkaan edistymisen seuranta liikkumiseen liittyvissä tavoitteissa tai toimenpiteissä vaikuttaa kuitenkin olevan kohtalaisen harvinaista.
Liikkumiseen liittyvään neuvontaan ja ohjaukseen tarvittavaa taitoa työterveyshuollon henkilöstö kokee omaavansa keskimäärin riittävästi, vaikka vain harva on saanut liikkumisen edistämiseen liittyvää koulutusta työuransa aikana. Työterveyshuollon ammattilaiset ja asiantuntijat kokivat kuitenkin haasteelliseksi sen, miten asiakasta autetaan löytämään motivaatio liikkumiseen ja eniten kaivattaisiinkin koulutusta käyttäytymisen muutokseen vaikuttavista tekijöistä.
Kunnallinen liikuntaneuvonta tuttu puolelle vastanneista
Asiakkaita ohjataan työterveyshuollosta viikoittain sekä yksikön sisäisten että yksikön ulkopuolisten liikkumisen palveluiden pariin. Oman yksikön ulkopuolisista palveluista asiakkaita ohjataan eniten kuntien järjestämiin liikuntapalveluihin sekä yksityisten kunto- ja liikuntakeskusten palveluihin. Kunnallinen poikkihallinnollinen liikuntaneuvonta oli palveluna tuttu puolelle vastanneista, ja 43 prosenttia kaikista vastanneista oli ohjannut asiakkaita kunnalliseen liikuntaneuvontaan.
Liikkumisen edistämisen asemaa työterveyshuollossa on tutkittu Suomessa niukasti, mikä korostaa tämän selvityksen merkitystä. Selvityksen tulokset tarjoavat uutta tietoa liikkumisen edistämisestä työterveyshuollon arjessa. Se tarjoaa perustan, jonka avulla Valtioneuvoston liikuntapoliittisen selonteon (2018) toimenpide-ehdotus on mahdollista saattaa käytäntöön ja vakiinnuttaa työikäisten liikkumisen edistäminen entistä vahvemmin osaksi työterveyshuoltoa.
Mitä liikkumisen edistäminen voisi työterveyshuollossa tulevaisuudessa olla? Lue lisää >
LISÄTIETOA
Työmatkaliikkumisen edistäminen työterveyshuollossa
Selvityksessä kartoitettiin myös työmatkaliikkumisen edistämisen asemaa työterveyshuollossa. Työmatkaliikkumisesta keskustellaan yksilöasiakkaiden kanssa usein osana terveystarkastuksia ja siihen kannustaminen koetaan työterveyshuollossa tärkeäksi. Työmatkaliikkumiseen liittyvien tavoitteiden tai toimenpiteiden kirjaaminen asiakkaiden terveyssuunnitelmiin tai asiakasyrityksiin kohdistuvat toimet työmatkaliikkumisen edistämiseksi ovat kuitenkin harvinaisia.
Työmatkaliikkumisen edistämisen roolia työterveyshuollossa on tarkasteltu yksityiskohtaisemmin Sanni Huttusen (TtM) pro gradu -tutkielmassa ”Työmatkaliikkumisen edistäminen työterveyshuollossa”, joka toteutettiin yhteistyössä Jyväskylän yliopiston ja Liikkuva aikuinen -ohjelman kanssa.
Tilaa uutiskirje
Tilaa suoraan sähköpostiisi hyödyllistä tietoa kunnan liikuntaneuvonta- ja hyvinvointipalvelujen kehittämisen tueksi.