Käynnistämiskokemuksia päijät-hämeestä

Liikuntaneuvontaa kehitettiin Päijät-Hämeessä aluksi hankerahoituksella. Näin saatiin testattua toimintamalleja sekä myöhemmin yhtenäistettyä tapaa tehdä ja toimia. Hankerahoituksella liikuntaneuvonnan merkitys saatiin osoitettua ja vakiintumaan kuntien perustoiminnaksi.

Yhteistyötä edesauttaa, kun tunnistetaan yhteinen ongelma ja nimetään yhteinen tavoite. Päijät-Hämeessä toimintaa ovat olleet kehittämässä Päijät-Hämeen Liikunta ja urheilu ry (PHLU), Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä (PHHYKY) sekä kuntien liikuntatoimet. PHLU koordinoi toimintaa ja on liikuntaneuvonnan verkoston ylläpitäjä. PHHYKY on ollut alusta asti mukana. Se tarjoaa neuvonnalle tilat ja tuen potilastietojärjestelmän käyttöön. Liikunta- ja sote-kenttä tarvitsevat toisiaan. Asiakkaiden tavoittamisessa sotella on merkittävä rooli, ja liikuntatoimi puolestaan pystyy liikuntaneuvonnalla tarjoamaan tukitoimen, jonka tarjoaminen soten kautta olisi hankalaa.

Päättäjille tulokset pitäisi esittää euroissa. Tässä on myös Päijät-Hämeessä kehitettävää, koska säästöt tulevat pitkän ajan kuluessa. Aluejärjestöllä on hyvät välit kunnan liikuntapalveluihin, ja liikuntatoimen viranhaltijat ovat ymmärtäneet asian tärkeyden ja vieneet sitä eteenpäin. Kuntien heikostakin taloustilanteista huolimatta liikuntaneuvonta on nähty mahdollisuutena, ja kyseessä ovat lopulta pienet rahat kuntataloudessa.

Vaikuttamistyö on osa liikuntaneuvonnan kehittämistä. Liikuntaneuvonta saatiin Päijät-Hämeessä kirjattua vuoden 2009 maakunnalliseen terveysliikuntastrategiaan ja teema säilyi, kun strategia päivitettiin vuonna 2016.

Liikuntaneuvonta on aina asiakaslähtöistä. Tästä syystä tapaamisia ei ole käsikirjoitettu, vaan ammattilaisille on annettu väjyyttä. Maakunnallinen prosessikuvaus ohjaa toimintaa ja antaa sille suuntaviivat. Myös yhteiset tilastoitavat mittarit ohjaavat liikuntaneuvojia tekemään työtä, jota heiltä odotetaan. Vuonna 2019 Päijät-Hämeessä uusittiin ja yhtenäistettiin liikuntaneuvonnan ilme, joka on lisännyt asukkaiden tietoisuutta palvelusta.

Liikuntaneuvonta on asiakkaalle maksuton palvelu ja asiakkaita on ollut riittävästi. Suurin osa asiakkaista tulee terveydenhuollon lähetteellä, mutta liikuntaneuvojalle voi varata ajan myös asiakas itse, joko sähköisen ajanvarauksen kautta, puhelimitse tai sähköpostitse.  Soten rooli on tunnistaa liikuntaneuvonnasta hyötyvät asiakkaat, ottaa liikkuminen puheeksi ja lähettää asiakkaat liikuntaneuvontaan. Ensimmäisellä tapaamisella liikuntaneuvoja tekee arvion pidempiaikaisen prosessin tarpeesta. Palvelusta räätälöidään asiakkaan näköinen polku, jossa käsitellään liikkumisen lisäksi ravitsemusta, unta sekä ajan- ja arjenhallintaa. Neuvojat käyttävät tukimateriaaleja keskustelun tukena. Asiakas ja liikuntaneuvoja tapaavat useita kertoja. Useimmiten prosessi kestää puolesta vuodesta vuoteen.

On tärkeää, että toiminta on yhteismitallista, sitä tilastoidaan ja seurataan. Kaiken kattavaa kirjaamista ei pystytä tekemään, joten on valittava ydinpointit. Päijät-Hämeen kaikissa kunnissa liikuntaneuvoja kirjaa sovitut asiat potilastietojärjestelmään. Oli potilastietojärjestelmä käytössä tai ei, kirjaamisen merkitystä ei saa unohtaa. Päijät-Hämeessä asiakasmäärien lisäksi seurataan valittujen mittareiden avulla liikkumisen määrää, tyytyväisyyttä omaan liikkumiseen sekä asetettuun tavoitteeseen pääsyä. Neuvoja voi myös kirjata muita muuttujia, mutta niitä ei systemaattisesti tarkastella. 

Päijät-Hämeen kunnista ainoastaan Lahdessa on päätoiminen liikuntaneuvoja. Muissa kunnissa liikuntaneuvoja työskentelee keskimäärin yhtenä päivänä viikossa ja antaa yksilö- tai ryhmämuotoista neuvontaa. Monissa kunnissa liikuntaneuvonta toteutetaan ostopalvelusopimuksella PHLU:n kautta. Liikuntaneuvoja on siis PHLU:n työntekijä, jonka palveluita kunnat ostavat. Toisissa kunnissa liikuntaneuvonta on osa kunnan liikuntapalveluiden liikunnan ohjaajan työnkuvaa. Liikuntaneuvojan palkkakustannukset maksavat kunnat ja liikuntapalvelut.  Ostopalvelun kautta kunnat ovat huomanneet, että liikuntaneuvontaan kannattaa satsata.