Liikuntaneuvontaa joka toisessa kunnassa

Vasta puolet Suomen kunnista tarjoaa liikuntaneuvontaa, vaikka sillä saisi paljon hyvää aikaan.

Liikuntaneuvonta on tehokas ja hyväksi havaittu keino tavoittaa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat kuntalaiset ja ohjata heidät liikunnallisen elämäntavan pariin. Kansallinen tavoite vaatii, että jokaisessa kunnassa on suositusten mukaista liikuntaneuvontaa ja jokainen saa tukea liikunnallisen elämäntavan löytämiseksi. Silti vasta puolet Suomen kunnista tarjoaa neuvontaa.

Noin 80 prosenttia suomalaisista ei liiku terveytensä kannalta riittävästi. Tietoa liikkumisen terveysvaikutuksista on, mutta silti kengänpohjat eivät kulu riittävästi. Mitä, jos ei vaan ehdi, viitsi tai halua? Joskus terveydentila vaatii muutosta, mutta voimavaroja ei ole.

Jokaisen, joka kaipaa tukea muutoksessa kohti liikkuvampaa elämäntapaa, tulisi sitä saada! Tästä syystä teemme työtä, jotta liikuntaneuvontaa olisi tarjolla jokaisessa kunnassa.

Lähes joka toinen (46 %) kunta tarjoaa asukkailleen liikuntaneuvontaa. Kansallinen tavoite vaatii, että jokaisessa kunnassa on suositusten mukaista liikuntaneuvontaa ja jokainen saa tukea liikunnallisen elämäntavan löytämiseksi. Myös me, Liikkuva aikuinen -ohjelma olemme mukana tavoitteen saavuttamisessa.

Jokaisen kunnan tulisi jo nähdä liikuntaneuvonnan hyödyt

Liikuntaneuvonta on tehokas ja hyväksi havaittu keino tavoittaa terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat kuntalaiset ja ohjata heidät liikunnallisen elämäntavan pariin.

Miksi näin sitten kannattaisi tehdä? Tietysti etenkin siksi, että kuntalainen voisi paremmin, olisi terveempi ja eläisi hyvää elämää. Mutta myös kunnan ja koko yhteiskunnan kannalta asialla on iso merkitys.

Liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle vähintään 3,2 miljardia euroa vuosittain. Hinta on kova myös yhdelle kunnalle – kymmeniä jopa satoja miljoonia euroja vuosittain riippuen kunnan koosta. Mikäli viisi prosenttia liian vähän liikkuvista saadaan liikkumaan suositusten mukaisesti, voidaan sen katsoa tuovan kunnalle satojen tuhansien, jopa miljoonien eurojen säästöt. On tutkittu, että neuvontaan käytetty vuotuinen summa kyetään säästämään jo neljän diabetestapauksen ehkäisyllä. Liikuntaneuvontaan sijoitettu raha saadaan takaisin tuottojen kera jo saman vuoden aikana.

Liikuntaneuvonnan järjestäminen ei rasita kuntaa taloudellisesti, vaan usein riittää, että työnkuvia ja toimialojen välistä yhteistyötä organisoidaan uudelleen. Liikuntaryhmät voidaan siirtää järjestöjen toteuttamaksi, jolloin liikuntapalveluiden henkilöstön työpanosta voidaan käyttää liikuntaneuvontaan. Useimmiten liikuntaneuvonnasta vastaakin kunnan liikuntapalvelut, mutta neuvonta voidaan sopia järjestettäväksi myös sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kautta.

Koko yhteiskunnan kannalta merkittävä ongelma on, että väestö ikääntyy ja työikäinen väestö vähenee. Liikuntaneuvonnalla voidaan tukea työikäisen henkilöstön työssä jaksamista ja työkykyä, jotta mahdollisimman moni kykenee jatkamaan työssään hyväkuntoisena eläkkeelle saakka. Terveysmenojen kasvua voidaan hillitä merkittävästi tukemalla ikääntyneiden toimintakykyä ja itsenäistä pärjäämistä.

Liikuntaneuvonta on osa kokonaisvaltaista elintapaohjausta

Liikuntaneuvonta on yksilöllistä, ammattilaisen antamaa ohjausta liikunnalliseen elämäntapaan. Sen ympärille rakentuu palveluketju, jonka kautta terveytensä kannalta liian vähän liikkuvat tunnistetaan ja ohjataan neuvontaan. Palveluketjussa on tärkeää olla mukana sosiaali- ja terveydenhuolto, kunnan liikuntapalvelut sekä paikallisyhdistykset. Parhaimmillaan liikuntaneuvonta on osa terveydenhuollon palveluketjuja ja ohjauskäytännöistä on sovittu.

Mistä sitten aloittaa?

Jokainen kunta voi järjestää liikuntaneuvonnan juuri omiin tarpeisiinsa sopivalla tavalla. Tärkeintä on, että palveluketju on kirjattu ja suunniteltu tavoittamaan terveytensä kannalta liian vähän liikkuva kohderyhmä. Liikkuva aikuinen -ohjelma tukee kuntia liikuntaneuvonnan käynnistämisessä ja kehittämisessä.