Selvitys liikuntaneuvonnan kirjaamis- ja tilastointikäytännöistä on julkaistu

Ammattilaiselle, Liikuntaneuvonta Suomessa, Päätöksenteon tueksi

Kirjaaminen ja tilastointi ovat tärkeä osa liikuntaneuvontaprosessin etenemisen dokumentointia sekä liikuntaneuvonnan vaikutusten arviointia. Kirjaamisen ja tilastoinnin tärkeys on nostettu esille myös hiljattain julkaistuissa Liikuntaneuvonnan valtakunnallisissa suosituksissa, joissa suositellaan laadukkaan poikkihallinnollisen liikuntaneuvonnan toteutumiseksi eri toimijoiden kesken sovittuja yhtenäisiä ja systemaattisia liikuntaneuvonnan kirjaamis- ja tilastointikäytäntöjä sekä mahdollisuuksien mukaan potilastietojärjestelmän käyttöä.

Mitä ja miten selvitettiin?

Nykytilaselvityksen avulla haluttiin muodostaa ajantasainen käsitys poikkihallinnollista liikuntaneuvontaa tarjoavien kuntien potilastietojärjestelmän käytön yleisyydestä sekä kirjaamis- ja tilastointikäytänteistä ja mahdollisista kehittämiskohteista.

Selvityksen toteuttamista varten sähköinen kyselylomake lähetettiin 118 kunnalle, joissa oli alustavan Työikäisten liikuntaneuvonnan tila 2020 -selvityksen mukaan tarjolla vakinaistettua poikkihallinnollista liikuntaneuvontaa. Kyselyyn vastasi 75 prosenttia kyselyn saaneista kunnista. Vastauksia saatiin kaikenkokoisista kunnista ympäri Suomen.

Mitä selvityksestä opittiin?

Kyselyyn vastanneista kunnista 55 prosentissa liikuntaneuvojilla on käyttöoikeudet sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttämään potilastietojärjestelmään. Selvityksessä todettiin, että potilastietojärjestelmän käyttö liikuntaneuvonnan kirjauksiin ja tilastointiin onnistuu keskenään hyvinkin erilaisissa kunnissa ja erilaisista lähtökohdista.

Liikuntaneuvontaa toteuttavilla henkilöillä on käyttöoikeuksia potilastietojärjestelmään aina suurista yli 100 000 asukkaan kaupungeista pieniin alle 5 000 asukkaan kuntiin. Potilastietojärjestelmä on käytössä kunnissa, joissa liikuntaneuvonnan toteutuksesta vastaa kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut, mutta myös sellaisissa kunnissa, joissa liikuntapalvelut on päävastuussa kunnan liikuntaneuvonnan toteutuksesta. Potilastietojärjestelmää käyttävät kunnasta riippuen niin terveydenhuollon kuin liikunnan ammattilaiset. Koulutustausta vaikuttaa oletetusti liikuntaneuvojien käyttöoikeuksien laajuuteen: liikunta-alan ammattilaisilla on yleensä terveydenhuollon ammattilaisia rajatummat potilastietojärjestelmän käyttöoikeudet.

Selvityksen perusteella liikuntaneuvonnan kirjaamis- ja tilastointikäytännöissä on suurta vaihtelua kuntien kesken. Käytänteissä on eroja sekä potilastietojärjestelmää käyttävien että ei-käyttävien kuntien välillä.

Miten selvitystä voi hyödyntää?

Harkitut ja systemaattiset kirjaamis- ja tilastointikäytänteet tukevat liikuntaneuvonnan laatua ja arviointia. Sen vuoksi jokaisessa liikuntaneuvontaa tarjoavassa kunnassa olisi nyt hyvä hetki käydä keskustelua eri yhteistyötahojen kanssa ja päivittää oman alueen liikuntaneuvonnan kirjaamis- ja tilastointikäytänteet riippumatta siitä, onko potilastietojärjestelmä käytössä vai ei. Liikuntaneuvonnan kirjaamis- ja tilastointikäytänteisiin ei ole toistaiseksi laadittu valtakunnallisia ohjeistuksia, mutta uusissa Liikuntaneuvonnan valtakunnallisissa suosituksissa on nostettu esille asioita, joita ainakin olisi suositeltavaa liikuntaneuvontaprosessin aikana kirjata ja tilastoida.

Selvityksessä todettiin, että potilastietojärjestelmää käyttävistä kunnista 98 prosenttia kokee potilastietojärjestelmän käytön liikuntaneuvonnassa hyödylliseksi ja puolet ei potilastietojärjestelmää käyttävistä kunnista on yrittänyt saada liikuntaneuvojille potilastietojärjestelmän käyttöoikeuksia. Tämän selvityksen toivotaan toimivan myös yhtenä perustelukeinona niille kunnille, joissa liikuntaneuvojien potilastietojärjestelmän käyttöoikeudet ovat vielä työn alla.

Tutustu myös Liikuntaneuvonnan valtakunnallisiin suosituksiin >