Digitaalisten menetelmien mahdollisuudet liikuntaneuvonnassa

Ammattilaiselle, Liikuntaneuvonta Suomessa

Miten digitaalisia menetelmiä hyödynnetään liikuntaneuvonnassa tällä hetkellä? Mitä uusia menetelmiä voisimme hyödyntää tulevaisuudessa?

Marras–joulukuussa 2025 tehtiin selvitys, jossa kartoitettiin kirjallisuuden ja asiantuntijahaastatteluiden avulla liikuntaneuvonnan digitaalisten menetelmien nykytilannetta ja tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Digitaaliset menetelmät

Digitaalisiin menetelmiin sisältyvät monipuolisesti verkkopohjaiset ja tekoälypohjaiset työkalut ja mobiiliratkaisut, jotka tukevat liikuntaneuvontaa. Näihin kuuluvat esimerkiksi verkkovalmennukset ja itsehoito-ohjelmat, varausjärjestelmät ja itsearviointityökalut sekä erilaiset pelit ja sovellukset. Lisäksi digitaaliset menetelmät kattavat chat-palvelut ja muut etäyhteydellä toteutettavat palvelut, kuten etävastaanotot ja virtuaaliset ryhmät. Mittauksen ja seurannan osalta menetelmät kattavat aktiivisuuden ja unen seurannan (esim. älykellot ja -sormukset).

Digitaalisia menetelmiä hyödynnetään liikuntaneuvonnassa tällä hetkellä palvelupolun tietyissä kohdissa, kuten sähköisissä ohjautumisreiteissä ja itsearvioinnissa, etätapaamisissa, seuranta- ja valmennusratkaisuissa sekä kirjaamisen ja tilastoinnin tukena. Käytännöt kuitenkin vaihtelevat huomattavasti alueittain, eikä digitaalisten menetelmien hyödyntäminen muodosta vielä yhtenäistä tai systemaattista kokonaisuutta. Palvelupolun näkökulmasta potentiaalia on sekä nykyisten ratkaisujen yhdenmukaisemmassa ja tehokkaammassa hyödyntämisessä että uusien ratkaisujen kehittämisessä ja käyttöönotossa.

Digitaalisten menetelmien mahdollisuudet

Digitaaliset menetelmät voivat parantaa liikuntaneuvonnan saavutettavuutta ajasta ja paikasta riippumatta, helpottaa ammattilaisten arkea ja tukea palvelun skaalautumista laajemmille asiakasryhmille ilman merkittävää lisäresursointia. Samalla ne tarjoavat keinoja tehostaa ohjausta, seurantaa ja tiedon hyödyntämistä, mahdollistavat etäpalveluiden yksilöllistämisen ja vahvistavat toiminnan kustannusvaikuttavuutta.

Ammattilaiselle digitaaliset menetelmät (esim. data-analytiikka, automaattiset raportit ja rutiinitehtävien automatisointi) mahdollistavat:

• riskiryhmien paremman tunnistamisen, asiakassegmentoinnin ja palveluihin ohjautumisen – tekoälyä hyödyntävät ratkaisut voivat tukea päätöksentekoa yhdistämällä esimerkiksi kyselyaineistosta sekä asiakas- ja potilastietojärjestelmistä saatavaa tietoa
• tuen kohdistamisen oikea-aikaisesti
• yksilöllisemmän ohjauksen asiakkaille
• enemmän aikaa vuorovaikutukseen
• tukea päätöksentekoon
• asiakkaan edistymisen reaaliaikaisen seurannan

Asiakkaan näkökulmasta digitaaliset menetelmät voivat:

• avata uudenlaisia tapoja kokeilla ja innostua liikkumisesta – esimerkiksi VR-ratkaisut ja liikuntapelit voivat madaltaa liikkumisen aloittamisen kynnystä.
• täydentää perinteisiä liikuntamuotoja: sovellukset, digivalmennukset ja omahoito-ohjelmat.
• tukea motivaatiota sekä yksilöllisiä kiinnostuksen kohteita.
• vahvistaa sitoutumista liikunnallisiin elintapoihin vertaistukeen ja yhteisöllisyyteen perustuen.
• tukea elintapamuutoksen ylläpitoa liikuntaneuvonnan päätyttyä valmentavalla tekoälypohjaisella chatbotilla.

Olemassa olevat ratkaisut tehokkaampaan käyttöön

Voisimmeko hyödyntää paremmin terveydenhuollossa jo käytössä olevia ratkaisuja? Entä mitä on vasta kehitteillä?

Erilaiset digitaaliset menetelmät, kuten oma- ja itsehoito-ohjelmat sekä erilaiset tekoälyratkaisut, ovat jo melko yleisesti käytössä terveydenhuollossa. Liikuntaneuvonnan kontekstissa vastaavia menetelmiä hyödynnetään toistaiseksi vähemmän.

Esimerkkejä tekoälyä hyödyntävistä ratkaisuista:

• tekoälyavusteinen kirjaustyökalu, joka kuuntelee keskustelua, litteroi sen ja tuottaa tekstimuotoisen luonnoksen (esimerkiksi Mehiläisen BeeHealthy tai Uudenmaan hyvinvointialueen Gosta Aide)
• älykäs palvelualusta, joka tunnistaa asiakkaan kuntoutumisen tarpeet, tarjoaa yksilöllisiä harjoitteita, ohjelmia sekä luotettavaa tietoa tai ohjaa käyttäjän sopivien fyysisten palveluiden pariin (AIRe)
• työkalu palvelutarpeen arvioinnin sekä tausta- ja riskitietojen koostamiseen (Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueiden kokeilut)

Huomioitavaa digitaalisten menetelmien hyödyntämisessä

Vaikka digitaalisilla menetelmillä voidaan saavuttaa monenlaisia hyötyjä, on kuitenkin huomioitava erilaisia tekijöitä, kuten:

• yksilölliset tarpeet
• digiosallisuus ja saavutettavuus
• ammattilaisten digikyvykkyys ja etäohjauksen vuorovaikutus
• tiedonhallinnan pirstaleisuus
• tietoturva
• datan hallittavuus

On tärkeää tunnistaa ne palvelupolun vaiheet, joissa digitaaliset menetelmät tuottavat eniten lisäarvoa, sekä täsmentää, kenelle ratkaisut kohdennetaan ja millaisin resurssein niitä ylläpidetään. Samalla tarvitaan yhteisiä periaatteita ja käytännönläheisiä toimintamalleja, joiden avulla eri toimijat voivat hyödyntää tietoa yhtenäisesti ja yhteistyössä.

Kirjoittajat

Jaana Peltonen, fysioterapeutti ja terveystieteiden maisteriopiskelija (jaalpe@utu.fi)
Emmi Lehtinen, fysioterapeutti ja terveystieteiden maisteriopiskelija

Päivitetty 23.3.2026