Solekko tehdä – näin käynnistät liikuntaneuvonnan
Liikuntaneuvonnan käynnistäminen vaatii vain yhden asialle omistautuneen ihmisen. Yksin palvelua ei kuitenkaan saa toimimaan, vaan mukaan tarvitaan useita eri alojen ammattilaisia.
Miksi, kenelle ja miten?
Liikuntaneuvontaa käynnistettäessä tai toiminnan laajentuessa on hyvä pysähtyä hetkeksi tärkeiden kysymysten äärelle. Kun osaat vastata kysymyksiin miksi, miten ja kenelle, olet jo aika pitkällä. Tutustu eri näkökulmiin, joita jokaisen palvelua käynnistävän ja kehittävän olisi hyvä pohtia.
Miksi?
Tämän vastauksen täytyy vakuuttaa ja luoda ymmärrys palvelun tarpeesta. Vain perustelemalla tarpeen hyvin, voit saada muut innostumaan asiasta.
Liikuntaneuvontaa nimensä mukaisesti järjestetään, jotta ihmiset liikkuisivat nykyistä enemmän. Liikuntaneuvonta tavoittaa juuri niitä henkilöitä, jotka eivät tartu olemassa olevaan liikuntatarjontaan, tee arjessaan liikkumista lisääviä valintoja ja kaipaavat henkilökohtaista tukea.
Liikuntaneuvonnasta saatavat lisääntyneen liikkumisen hyödyt satavat useiden toimijoiden laariin – ovathan liikkumisen moninaiset hyödyt osoitettu esimerkiksi terveyden, talouden, toimintakyvyn, jaksamisen, oppimisen näkökulmista.
Perusteluja, miksi liikuntaneuvontaa kannattaa järjestää:
Mikään laki ei velvoita ketään järjestämään liikuntaneuvontaa. Kunnilla ja hyvinvointialueilla on kuitenkin lakiin perustuva velvoite edistää paikallisesti ja alueellisesti asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä. Liikuntaneuvonta on valinta, joka kannattaa tehdä, koska se on toimenpide, joka kohdistuu juuri liian vähän liikkuville.
Jotta liikuntaneuvonta tavoittaa juuri valitun kohderyhmän, kannattaa palvelu rakentaa kohderyhmälähtöisesti sekä markkinoida sitä juuri heille sopivin keinoin.
Lue lisää liikuntaneuvonnan viestinnästä ja markkinoinnista >
Fyysinen toimintakyky kuvaa yksilön kykyä selviytyä hänelle tärkeistä ja merkityksellisistä arjen fyysisistä tehtävistä ja tavoitteista. Se muodostuu yksilön ominaisuuksien, voimavarojen, kykyjen sekä ympäristön vaatimusten vuorovaikutuksesta. Fyysisen toimintakyvyn viisi osa-aluetta ovat:
- fyysinen kunto
- kehonkoostumus
- liikkuminen
- paikallaanolo
- uni
Lue lisää fyysisen toimintakyvyn määrittelystä >
Liikuntaneuvonta voi toimia yhtenä toimenpiteenä, kun halutaan parantaa kansalaisten fyysistä toimintakykyä. Etenkin kun halutaan tavoittaa ihmisiä, jotka hyötyvät eniten fyysisen toimintakyvyn parantumisesta. Kun liikuntaneuvonnan avulla vahvistetaan ihmisten motivaatiota, kyvykkyyttä ja mahdollisuuksia liikkua, vaikutukset näkyvät toimintakyvyn parantumisena.
Liikuntaneuvonta voidaan nähdä myös maanpuolustustekona, jolla tuetaan varusmiesten ja reservin fyysistä kuntoa ja toimintakykyä.
Liikuntaneuvonta toimii ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä, joka auttaa tunnistamaan ja puuttumaan terveysongelmiin varhaisessa vaiheessa. Ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat usein kustannustehokkaampia kuin sairauksien hoitaminen niiden jo puhjettua. Liikuntaneuvonta auttaa ehkäisemään ja hallitsemaan monia kroonisia sairauksia, kuten sydän- ja verisuonitauteja, tyypin 2 diabetesta sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksia.
Kun ihmiset liikkuvat enemmän ja elävät terveellisemmin, heidän terveytensä paranee ja tarve kalliille hoidoille ja lääkityksille vähenee. Tämä johtaa suoriin säästöihin terveydenhuollon kustannuksissa.
Lue lisää liikkumisen terveys- ja hyvinvointivaikutuksista >
Liikuntaneuvontaa tarjoamalla organisaatiot voivat edistää myös sosiaalista yhteenkuuluvuutta sekä yhteisöllisyyttä. Asiakkaiden ryhmäyttäminen ja matalan kynnyksen yhteiset liikuntaryhmät tai -hetket voivat tuoda ihmisiä yhteen ja luoda uusia ystävyyssuhteita.
Ryhmämuotoisessa neuvonnassa vertaistuki on merkittävässä roolissa ja voi samalla tukea yhteenkuuluvuutta ja yhteisöllisyyttä.
Lisääntynyt liikkuminen parantaa fyysistä kuntoa ja lisää energiaa. Tämä auttaa jaksamaan koulu- ja opiskelupäivien kuormitusta. Kun väsymys vähenee, keskittyminen ja työskentelyteho paranevat.
Liikuntaneuvonta tavoittaa juuri ne oppilaat ja opiskelijat, jotka eivät omatoimisesti tee liikettä lisääviä valintoja arjessaan.
Liikuntaneuvonta auttaa yksilöitä löytämään itselleen sopivan liikuntamuodon ja integroimaan sen osaksi arkea. Säännöllinen liikunta parantaa fyysistä kuntoa, lisää energiaa ja vähentää väsymystä, mikä puolestaan parantaa työtehoa ja keskittymiskykyä. Kun ihmiset voivat hyvin ja ovat energisiä, heidän tuottavuutensa kasvaa. Lisäksi liikkuminen vähentää sairauspoissaoloja, mikä tuo suoria säästöjä työnantajille.
Liikuntaneuvonta tukee työkyvyn ylläpitämistä ja parantamista. Hyvä fyysinen kunto ja terveelliset elämäntavat auttavat työntekijöitä suoriutumaan paremmin työtehtävistään ja vähentävät ennenaikaisen eläköitymisen riskiä. Tämä tarkoittaa, että työntekijät voivat jatkaa työelämässä pidempään, mikä tuo säästöjä sekä työnantajille että yhteiskunnalle.
Tutustu liikuntaneuvonnan tutkituun tietoon, selvityksiin ja suosituksiin >
Kenelle?
Liikuntaneuvontaa tulisi tarjota monipuolisesti eri ikä- ja kohderyhmille. Resurssien rajallisuuden takia on kuitenkin tärkeää kohdentaa palvelua niille, jotka eniten siitä hyötyvät. Kohderyhmäksi kannattaa kuitenkin valita ihmisiä, joilla on jonkinlainen – edes pieni – motivaatio liikkumisen lisäämiseen.
Kohderyhmän valintaa voi miettiä monesta eri näkökulmasta. Sitä voi määrittää palvelua tuottava organisaatio ja sen tavoitteet tai kohdentamista voi miettiä eri tavoitteiden kautta.
Voit pohtia kohderyhmän määrittelyssä näitä:
Liikuntaneuvonnan vaikutukset syntyvät vain osallistumisen kautta. Kohderyhmää määriteltäessä tulee huomioida motivaatio, kyvykkyys ja mahdollisuudet: henkilöllä on oltava edes pieni halu liikkua enemmän sekä riittävät voimavarat ja elämän olosuhteet, jotka mahdollistavat muutoksen. Näin neuvonta kohdentuu niille, jotka hyötyvät siitä eniten ja joilla on realistinen mahdollisuus onnistua.
Motivaatio on käyttäytymisen muutoksen käynnistin. Liikuntaneuvoja voi toki saada motivaation voi toki saada syttymään, mutta tämä vaatii neuvojalta enemmän osaamista ja intensiivisempää ohjausta. Liikuntaneuvonnassa hyödynnettävät käyttäytymisen muutokseen perustuvat menetelmät toimivat parhaiten, kun ihmisellä on jonkinlainen halu osallistua prosessiin. Jos ihminen ei ole vastaanottavainen, voi olla, että neuvontaan käytetty aika ei tuota tuloksia.
Motivaation lisäksi liikkumiskäyttäytymistä selittävät kyvyt ja mahdollisuudet. Elintapojen muutos vaatii aina voimavaroja. Liian kuormittava tai haastava elämäntilanne, jossa arjesta selviytyminen vie voimavarat, voi estää ihmistä omaksumaan uusia rutiineja ja osallistumasta tapaamisiin, vaikka halua voisi olla.
Liikuntaneuvonnan yleisimpiä tuottajia ja tarjoajia ovat nykyisin kunnat. Neuvonta tarjoaa yhden keinon toteuttaa kunnan lakisääteistä velvollisuutta edistää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia.
Liikuntaneuvonta sopii kunnan palvelurakenteeseen ja palveluvalikoimaan, koska se kohdistuu ihmisille, joita perinteiset liikkumismahdollisuudet eivät tavoita. Hyvinvoivat, työ- ja toimintakykyiset kuntalaiset ovat kunnan elinvoiman tae ja keino vastata myös työllistämisen vaatimuksiin.
Kunnan tarjoama liikuntaneuvonta voidaan kohdistaa mm. eri ikä- ja väestöryhmille. Tätä varten kannattaa tutustua alueen väestötietoihin. Mikä on kunnan väestörakenne? Ovatko työttömyysluvut korkealla tai sairastuvuusriskissä olevia asukkaita paljon?
Hyvinvointialueilla on merkittävä rooli liikuntaneuvonnassa. Liikkumisen lisäämisestä hyötyvien ja siitä kiinnostuneiden asiakkaiden tunnistaminen sekä liikkumisen puheeksiottaminen ovat tärkeä osa liikuntaneuvontaa.
Hyvinvointialue voi joko ohjata asiakkaita kunnan tarjoamaan liikuntaneuvontaan tai toteuttaa neuvontaa osana elintapaohjausta. Liikuntaneuvonta voi tuoda merkittäviä terveydellisiä ja taloudellisia hyötyjä, jos se kohdistetaan ihmisille, joilla on kohonnut riski sairastua elintapasairauksiin tai jotka käyttävät paljon terveyspalveluita.
Yksityiset liikuntapalveluiden tarjoajat ovat vielä alihyödynnetty mahdollisuus liikuntaneuvonnassa. Ne voivat toimia palvelun tuottajina kunnalliselle liikuntaneuvonnalle, mutta myös tarjota liikuntaneuvontaa osana omaa palveluvalikoimaansa.
Liikuntaneuvonnalla on mahdollista laajentaa palvelutarjontaa asiakkaiden moninaisiin tarpeisiin ja sitä kautta saavuttaa uusia asiakkuuksia. Liikunta-alan ammattilaisten osaaminen tulisi hyödynnettyä entistä laajemmin. Laaja palvelutarjonta, joka tavoittaa erilaisia asiakkaita, parantaa asiakastyytyväisyyttä, mainetta ja kilpailukykyä.
Yhä useammat koulutuksen tarjoajat ovat tunnistaneet liikkumisen hyödyt ja ottaneet liikuntaneuvonnan osaksi toimintaansa. Lisääntynyt liikkuminen tukee oppilaiden ja opiskelijoiden fyysistä ja henkinen hyvinvointia, keskittymiskykyä, oppimistuloksia sekä yleistä elämänlaatua.
Vuonna 2025 perusopetuslain mukaan esi- ja perusopetuksen tulee edistää liikunnallista elämäntapaa. Liikuntaneuvonta on hyvä tukimuoto niille oppilaille, joiden arkeen liikkuminen ei kuulu. Toteuttamalla liikuntaneuvontaa ryhmämuotoisena ja hyödyntämällä vertaistukea neuvonta voi tukea myös yhteisöllisyyttä ja muita kasvatuksellisia tavoitteita. Liikuntaneuvonta toimii myös mainiona jatkona 5. ja 8. luokan Move!-mittauksille, jos niiden kautta tunnistetaan tarve liikkumisen tukitoimille.
Ihmisillä on yhtäläiset mahdollisuudet hyötyä liikuntaneuvonnasta riippumatta heidän taustastaan, iästään, sukupuolestaan, terveydentilastaan tai sosioekonomisesta asemastaan. Kun liikuntaneuvonta on suunniteltu siten, että se ottaa huomioon eri väestöryhmien tarpeet ja erityispiirteet, voidaan varmistaa, että palvelut ovat saavutettavissa kaikille. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi esteettömyyden huomioimista, kulttuurisesti sensitiivisten palveluiden tarjoamista tai erityisryhmille suunnattujen liikuntamuotojen kehittämistä.
Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen liikuntaneuvonnassa voi parantaa yhteisön yhteenkuuluvuutta ja sosiaalista pääomaa. Kun kaikki yhteisön jäsenet tuntevat olevansa tervetulleita ja arvostettuja, he ovat todennäköisemmin motivoituneita osallistumaan ja sitoutumaan liikuntatoimintaan. Tämä voi luoda positiivisen kierteen, jossa liikunta ja terveelliset elämäntavat leviävät laajemmin yhteisössä.
Segregaatio eli väestöryhmien eriytyminen esimerkiksi sosioekonomisen aseman, etnisen taustan tai asuinalueen perusteella, voi johtaa eriarvoisuuteen liikuntamahdollisuuksissa. Tämä tarkoittaa, että tietyt ryhmät saattavat jäädä liikuntapalveluiden ulkopuolelle tai heidän on vaikeampi päästä näiden palveluiden piiriin.
Toiseksi segregaatio voi vaikuttaa siihen, miten liikuntaneuvontaa tulisi kohdentaa ja markkinoida. Esimerkiksi alueilla, joilla on korkea työttömyys tai matala tulotaso, liikuntaneuvonnan tulisi olla helposti saavutettavissa ja mahdollisesti maksutonta. Lisäksi näillä alueilla asuville ihmisille voi olla tarpeen tarjota erityistä tukea ja kannustusta liikunnan aloittamiseen.
Kolmanneksi segregaatio voi vaikuttaa liikuntaneuvonnan sisältöön ja toteutustapoihin. Eri väestöryhmillä voi olla erilaisia tarpeita ja toiveita liikunnan suhteen, ja nämä tulisi ottaa huomioon palvelua suunniteltaessa. Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisille henkilöille voi olla tarpeen tarjota liikuntaneuvontaa heidän omalla kielellään tai kulttuurisesti sensitiivisellä tavalla.
Liikuntaneuvonta tukee ihmisiä elämän eri vaiheissa – silloin kun liikkumisen kipinä hiipuu tai tarvitsee uudelleen sytyttämistä. Elämän nivelkohdat ovat erityisen otollisia hetkiä vaikuttaa liikkumistottumuksiin, koska elämänmuutokset tarjoavat mahdollisuuden uusien rutiinien luomiseen ja vanhojen tarkasteluun. Alla on kuvattu keskeisiä nivelvaiheita ja niiden erityispiirteitä liikuntatottumusten näkökulmasta.
Perheen perustaminen – uusien tapojen rakentamisen hetki
Perheen suunnittelu ja perustaminen ovat merkittäviä elämänmuutoksia, jolloin arjen rutiinit muotoutuvat uudelleen. Tässä vaiheessa liikuntaneuvonnalla voidaan tukea vanhempia ja koko perhettä löytämään yhdessä aktiivisia tapoja liikkua. Yhteistyö neuvoloiden ja varhaiskasvatuksen kanssa mahdollistaa tuen tarjoamisen juuri silloin, kun perheiden arki rakentuu ja uusia tapoja ollaan valmiita omaksumaan. Nivelvaihe on tärkeä, sillä perheen toimintamallit vaikuttavat koko perheen hyvinvointiin ja lasten tuleviin liikkumistottumuksiin.
Kouluikä ja nuoruus – liikkumistottumusten perustan rakentaminen
Kouluikä ja nuoruus ovat aikaa, jolloin liikkumistottumukset muovautuvat ja juurtuvat. Koulun arki ja harrastukset vaikuttavat merkittävästi nuorten aktiivisuuteen. Tässä vaiheessa liikuntaneuvonta voi tarjota tukea esimerkiksi Move!-mittausten yhteydessä ja luoda nuorille kannustavia polkuja liikunnan pariin. Tämä nivelkohta on tärkeä, sillä varhain omaksutut tavat kantavat aikuisuuteen asti ja ehkäisevät passiivisen elämäntavan syntymistä.
Lue lisää perusopetusikäisten liikuntaneuvonnan erityispiirteistä >
Opintojen ja itsenäisen elämän aloitus – uusien rutiinien rakentamisen mahdollisuus
Opiskelun ja itsenäisen elämän aloitus tuo mukanaan uuden arjen, jossa nuori etsii omaa paikkaansa ja luo itselleen uusia rutiineja. Tässä vaiheessa liikkuminen saattaa jäädä opiskelupaineiden ja uuden sosiaalisen ympäristön jalkoihin. Liikuntaneuvonnan avulla nuoria voidaan tukea liikkumaan osana uutta arkea ja pitämään huolta hyvinvoinnistaan. Tämä hetki on otollinen, sillä uudet elämänvaiheet mahdollistavat myös uusien, terveellisten tapojen juurtumisen.
Lue lisää opiskeluikäisten liikuntaneuvonnan erityispiirteistä >
Työelämän paineet ja ruuhkavuodet – liikunnan merkityksen korostaminen arjen kiireessä
Työelämään siirtyminen ja perhe-elämän ruuhkavuodet täyttävät arjen kiireellä ja vastuilla. Tällöin liikunta saattaa jäädä taka-alalle, vaikka juuri silloin kehon ja mielen hyvinvointi olisi erityisen tärkeää. Liikuntaneuvonnalla voidaan auttaa löytämään keinoja liikkua arjen keskellä ja muistuttaa liikunnan tuomasta energiasta ja jaksamisesta.
Eläkkeelle jääminen ja lisääntyvä vapaa-aika – uudelleen aktivoitumisen mahdollisuus
Eläkkeelle siirtyminen tuo mukanaan lisää vapaa-aikaa ja mahdollisuuden panostaa hyvinvointiin uudella tavalla. Tämä on erinomainen hetki vahvistaa liikkumistottumuksia, löytää uusia liikuntamuotoja ja ylläpitää toimintakykyä. Liikuntaneuvonta voi tarjota tukea ja ohjausta, kun arjen rakenteet muuttuvat ja oma hyvinvointi nousee uudella tavalla keskiöön. Nivelvaihe korostaa sitä, että koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa liikunnallista elämäntapaa.
Miten?
Liikuntaneuvonta toteutuu erilaisissa toimintaympäristöissä ja kokoaa yhteen kunnat, hyvinvointialueet, koulutuksenjärjestäjät, järjestöt ja yksityiset toimijat. Ne muodostavat verkoston yhteisen päämäärän ympärille: tukea ihmisiä kohti aktiivisempaa arkea elämän eri vaiheissa.
Neuvonta rakentuu asiakkaan tarpeista. Sen monipuolisuus varmistaa, että jokaiselle löytyy sopiva polku liikkeen pariin. Kohtaaminen ja vuorovaikutus ovat toiminnan ydin. Tavoitteena on, että jokainen saa oikea-aikaisen ja saavutettavan tuen asuinpaikasta, taustasta tai elämäntilanteesta riippumatta. Parhaimmillaan liikuntaneuvonta mukautuu yksilöllisen tarpeen mukaan – liikkumisen puheeksi ottamisesta pitkäjänteiseen rinnalla kulkemiseen.
Huomioithan nämä periaatteet:
Liikuntaneuvonnalla on erilaisia asiakkaita ja heillä erilaisia tarpeita. Tästä syystä Miksi?-kohdassa tehty kohderyhmän määrittely on tärkeää. Yksi ja sama malli toteuttaa liikuntaneuvontaa ei sovi kaikille asiakasryhmille. On tärkeä ymmärtää, kenelle kehitämme palvelua ja millainen ratkaisu sopii heidän tarpeisiinsa.
Palvelumuotoilun menetelmistä voi olla hyötyä liikuntaneuvonnan asiakaslähtöisessä kehittämisessä. Palvelumuotoilu on tärkeä osa ihmiskeskeisen järjestelmän kehittämistyötä. Sen tavoitteena on ymmärtää paremmin ihmisiä, heidän arkeaan ja tarpeitaan. Palvelumuotoilun avulla luodaan uusia toimivia, ihmiskeskeisesti suunniteltuja ratkaisuja ja havaitaan potentiaalisia palvelumahdollisuuksia. Keskeisin ajatus on yhteiskehittäminen eli osallistaa eri osapuolet mukaan uuden palvelun kehittämiseen.
Liikuntaneuvonnan vaikutus ei ole pelkästään lisääntynyt liikkuminen. Pysyvän käyttäytymisen muutoksen saavuttamiseksi tavoitellaan vaikutuksia motivaatioon, kyvykkyyden kokemukseen sekä kykyyn tunnistaa ja hyödyntää liikkumisen mahdollisuuksia.
Liikuntaneuvonnalla tavoitellaan käyttäytymisen muutosta kohti liikunnallisempaa elämäntapaa. Keskustelulla ja kannustuksella pääsee jo pitkälle, mutta kannattaa hyödyntää myös käyttäytymisen muutostekniikoita ja -menetelmiä.
Liikuntaneuvonnan tulisi olla saavutettava valitulle kohderyhmälle, jotta mahdollisimman moni voi hyötyä siitä ja osallistua toimintaan. Missä ja millä tavoin toteutettuna liikuntaneuvonnasta hyötyy mahdollisimman moni?
Näitä asioita on hyvä pohtia:
- esteettömyys
- kulttuurinen sensitiivisyys
- eritysryhmien tarpeet
- yhdenvertaisuus
- tasa-arvo
Liikuntaneuvontaa voivat toteuttaa monet eri toimijat ja ammattilaiset – se on palvelujen ekosysteemi. Mukana voivat olla mm. kunnat, hyvinvointialue, yritykset, oppilaitokset ja järjestöt. Tärkeää on, että kunnassa on selvillä erilaiset mahdollisuudet saada tukea liikuntaneuvonnasta.
Toimijoiden, eri palveluiden ja roolien kartoittamisessa apuna voi toimia systeemikartta.
Hyvinvointialueiden hyvinvoinnin palvelutarjottimet toimivat myös mainiona paikkana tiedottaa hyvinvointialueiden ammattilaisia sekä asiakkaita erilaisista palveluista.
Yksin ei siis kannata jäädä. Kokoa kehittämistiimi tueksesi kehittämään liikuntaneuvontaa yhdessä eteenpäin. Liikuntaneuvonnan verkostoista voit lukea lisää täältä (linkki).
Liikuntaneuvonnassa asiakkaan osallisuus näkyy yksilöllisten ratkaisujen etsimisessä. Hänet kohdataan avoimin mielin kunnioittaen ja kategorisoimatta. Osallisuus edellyttää luottamuksellista suhdetta ammattilaisen ja asiakkaan välillä. Liikuntaneuvontaan kannattaa tavoitella mukaan myös ihmisiä, jotka muuten jäisivät toiminnan ulkopuolelle. Toimintaa tulisi kehittää aina yhdessä asiakkaiden kanssa. Siksi asiakaspalaute on tärkeää.
Voimavarojen tunnistaminen tapahtuu tutustumalla asiakkaaseen. Tässä apuna toimii lähtötilannekartoitus, mutta keskustelulla on merkittävä rooli. Asiakasta tuetaan tunnistamaan, mikä jo toimii nykyisessä arjessa. Neuvojan tehtävä on auttaa asiakasta tunnistamaan näitä ja sanoittaa vahvuuksia ääneen sekä vahvistaa asiakkaan pystyvyyden tunnetta.
Palvelukuvaus kertoo:
- mistä liikuntaneuvonnassa on kyse,
- kenelle se on tarkoitettu,
- miten sinne pääsee ja
- mitä siellä tapahtuu.
Palvelukuvauksen tulee olla asiakkaan näkökulmasta selkeä ja helposti ymmärrettävä. Kun liikuntaneuvonnan palveluprosessia suunnitellaan, on hyvä kuulla sekä asiakkaita että palvelun parissa työskenteleviä ammattilaisia. Palvelukuvaus tuo näkyväksi asiakaspolun sekä työntekijän toiminnan sekä mahdolliset tukitoiminnot. Huomaa, että palvelukuvausta voi myös kehittää ja muokata kokemusten karttuessa.
Yhtenäistä liikuntaneuvonnassa on aina palvelun ympärille rakentuva palvelupolku.
- Asiakkaat täytyy tavoittaa ja tunnistaa.
- Ohjautumisen käytännöt liikuntaneuvontaan tulee rakentaa.
- Liikuntaneuvonnan sisällöt ja rakenne on suunniteltava.
- Keinot omatoimisen ja ohjatun liikkumisen tukemiseksi tulee miettiä.
Tässä muutamia näkökulmia ja vinkkejä, joilla voit löytää resursseja palvelun käynnistämiseen:
- Perustele vakuuttavasti. Kun olet löytänyt vastauksen kysymykseen ”miksi”, perustellusti päättänyt ”kenelle” ja rakentanut mallin ”miten”, olet jo pitkällä.
- Hae hankeavustusta käynnistämiseen tai kehittämiseen. Suurin osa nykyisistä kuntien liikuntaliikuntaneuvontapalveluista on käynnistetty hankeavustuksilla. Hankeavustuksista voit lukea lisää: ohjaus?
- Mieti erilaisia tuottamis- ja toteuttamistapoja. Ei ole olemassa yhtä oikeaa tapaa toteuttaa liikuntaneuvontaa. Perinteisesti liikuntaneuvontaa on tarjottu kunnan liikuntapalvelujen toteuttamana prosessinomaisena palveluna, jossa on tehty yhteistyötä hyvinvointialueen elintapaohjauksen kanssa. Yhtä hyvin liikuntaneuvonta voidaan toteuttaa esimerkiksi osana varhaiskasvatuksen toimintaa, kouluissa, oppilaitoksissa, työllisyyspalveluissa tai ikääntyneiden palveluissa. Palvelua voi myös ostaa yksityiseltä palvelun tuottajalta.
- Linkitä osaksi asiakirjoja. Liikuntaneuvontaa tukevat kirjaukset erilaisissa toimintaa ohjaavissa asiakirjoissa. Näitä ovat esimerkiksi kunnan tai organisaation talouden ja toiminnan suunnitelmat sekä strategiset asiakirjat, kuten hyvinvointisuunnitelma ja -kertomus.
- Tuo vaikutukset esille. Varmista, että palvelussa on käytössä mittarit sekä ohjeistus, jotta sovitut asiat tulee kirjattua ja tilastoitua. Tutustu: ohjaus kirjaamisen sivulle.
Tilaa uutiskirje
Tilaa suoraan sähköpostiisi hyödyllistä tietoa liikuntaneuvonta- ja hyvinvointipalveluista.