Liikuntaneuvonnan tulevaisuus perustuu yhteisille ohjaaville periaatteille
Liikuntaneuvonnan tulevaisuuden kehittämistyössä tarvitaan yhteisiä ohjaavia periaatteita, sillä uudet kohderyhmät, toimintaympäristöt sekä toimintatavat monipuolistavat palvelua. Keskeisiä periaatteita tulevaisuudessa ovat saavutettavuus, yhteistyö, osallisuus sekä tietoon ja osaamiseen perustuva toiminta.
Liikuntaneuvonnan saavutettavuus
Liikuntaneuvonnan tulee olla helposti saavutettavaa eri väestöryhmille, ja tukea voidaan tarjota arjen kohtaamisissa monien eri alojen ammattilaisten kautta. On tärkeää, että mahdollisimman laajalla joukolla eri väestöryhmiä kohtaavia ammattilaisia on rohkeutta, valmiuksia ja yksinkertaisia menetelmiä liikkumisen puheeksi ottamiseen ja eteenpäin ohjaamiseen.
Myös selkeä ja kohderyhmät huomioiva viestintä on saavutettavuuden kannalta tärkeää. Kun liikuntaneuvonta on helposti lähestyttävää ja ymmärrettävää, yhä useampi voi kiinnostua ja hyötyä siitä.
Yhteistyö
Yhteistyö kuntien, hyvinvointialueiden sekä kolmannen ja yksityisen sektorin välillä on keskeistä vaikuttavan liikuntaneuvonnan kehittämisessä. Toimiva yhteistyö edellyttää yhteisiä tavoitteita, avointa keskustelua ja eri toimijoiden resurssien huomioimista. On tärkeää, että eri toimijoilla on selkeät tehtävät osana liikuntaneuvonnan ekosysteemiä.
Liikuntaneuvonnan tulevaisuus -kyselyssä (2024) kysyttiin lähes 200:lta liikuntaneuvonnan ammattilaiselta kehittämistyön haasteista. Yli 50 % vastaajista oli sitä mieltä, että yhteistyö eri toimijoiden välillä tarvitsee vielä kehittämistä. Myös strategiatyössä eri toimijoiden yhteistyön merkitys nousi yhdeksi tärkeimmistä liikuntaneuvonnan tulevaisuuden kehittämisen ohjaavista periaatteista.
Osallisuus
Liikuntaneuvontaa on tärkeää kehittää ihmisen koko elämänkulku huomioiden. Osallisuuden toteutuminen liikuntaneuvonnassa tarkoittaa, että tukea on saatavilla silloin, kun ihmisen toimintakyky tai elämäntilanne sitä vaatii. Siksi on tärkeää, että liikuntaneuvontaa on tarjolla eri tavoin toteutettuna.
Liikuntaneuvonnan tulee olla asiakaslähtöistä ja sen tulee tukea ihmisiä eri elämäntilanteissa ja elämänvaiheissa. Palveluita voidaan tarjota yksilö- tai ryhmämuotoisesti, digitaalisuuden mahdollisuuksia hyödyntäen sekä kestoltaan ja intensiteetiltään eri tavoin toteutettuna.
Tärkeää on, että tuki on helposti saatavilla silloin, kun liikkumisen haasteet korostuvat. Elämän eri nivelvaiheissa liikkumiselle voi muodostua enemmän haasteita. Esimerkiksi teini-ikä, opiskelun aloittaminen, hektinen perhearki, työttömyys ja eläköityminen voivat olla elämänvaiheita ja -tilanteita, jolloin liikkuminen saattaa eri syistä vähentyä ja tuki liikkeen lisäämiseksi voi olla tarpeen.
Liikuntaneuvonta perustuu tietoon ja osaamiseen
Liikuntaneuvonnan vaikutukset yksilön hyvinvointiin ovat laaja-alaisia ja merkittäviä. Liikuntaneuvonta voi auttaa muuttamaan liikkumistottumuksia pysyvämmin, parantaa fyysistä toimintakykyä ja terveyttä sekä lisätä sosiaalista hyvinvointia ja vahvistaa mielenterveyttä.
Näiden yksilöllisten hyötyjen lisäksi liikuntaneuvonnalla on myös tärkeä yhteiskunnallinen tehtävä: sen tavoitteena on toimia kustannustehokkaana keinona edistää koko väestön terveyttä. Siksi liikuntaneuvonnan hyötyjä hyvinvoinnille, terveydelle ja yhteiskunnalle tulee arvioida yhtenäisillä mittareilla ja menetelmillä.
Yksi esimerkki valtakunnallisesti on vaikutusten arvioinnin työkalu Hyviö, johon on laajassa yhteistyössä rakennettu liikuntaneuvonnan valtakunnalliset mittarit tukemaan sekä paikallista että valtakunnallista vaikutusten arviointia (Hyvinvointimittarit- ja kyselyt – Hyviö).
Kuntien ja hyvinvointialueiden yhdessä toteuttamassa terveysperustaisessa liikuntaneuvonnassa on edelleen tärkeää sopia potilastietojärjestelmien käytöstä.
Monimuotoistuva liikuntaneuvonta perustuu myös tulevaisuudessa vaikuttaviin menetelmiin, osaamiseen ja tietoon – mahdollisimman asiakaslähtöisesti muotoiltuna.
Teksti:
Sampsa Kivistö
ohjelmakoordinaattori, Liikkuva aikuinen
Päivitetty 19.5.2026