RE-AIM – uusi ja kokonaisvaltainen arviointimalli liikuntaneuvontaan  

Ammattilaiselle, Päätöksenteon tueksi

Liikuntaneuvonnan kehittämistyön arvioinnissa käytetään ensimmäistä kertaa kansainvälistä RE-AIM-arviointimallia, jonka avulla voidaan suunnitella, toteuttaa ja arvioida terveyskäyttäytymisen muutokseen tähtääviä interventioita (Glasgow ym., 1999). Arvioinnin kohteena ovat Suomi liikkeelle -ohjelman kehittämisavusta vuonna 2025 saaneet liikuntaneuvontahankkeet.

Suomi liikkeelle -ohjelman liikuntaneuvontahankkeet

Suomi liikkeelle on pääministeri Petteri Orpon hallituksen poikkihallinnollinen ohjelma, jonka tavoitteena on lisätä liikkumista kaikissa ikäryhmissä vahvistamalla liikunnallista elämäntapaa ja toimintakykyä tukevia rakenteita. Yhtenä keskeisenä toimenpidekokonaisuutena ohjelmassa on liikuntaneuvonnan vahvistaminen kunnissa ja hyvinvointialueilla (Korsberg ym., 2024). 

Vuonna 2025 Suomi Liikkeelle -ohjelman kehittämisavustusta myönnettiin yhteensä 2 800 000 euroa 98 liikuntaneuvontahankkeelle (Lupa- ja valvontavirasto, 2026). Hankkeita hallinnoivat kunnat tai kuntayhtymät sekä koulutusorganisaatiot ympäri Suomen. Avustuksen päätavoitteena oli käynnistää ja kehittää eri-ikäisten ihmisten liikuntaneuvontaa. (Opetus- ja kulttuuriministeriö, Ei pvm.) 

Arviointi RE-AIM-mallissa 

RE-AIM-arviointimalli jäsentää liikuntaneuvonnan kehittämistyötä viiden ulottuvuuden kautta:

• tavoittaminen (Reach)
• vaikuttavuus (Effectiveness)
• omaksuminen (Adoption)
• toteutuminen (Implementation)
• vakiintuminen (Maintenance)

Malli tarkastelee, keitä toiminta tavoittaa, millaisia muutoksia se tuottaa yksilötasolla, kuinka laajasti organisaatiot ja ammattilaiset sitoutuvat siihen, miten suunnitellut toimenpiteet toteutuvat sekä miten toiminta juurtuu osaksi pysyviä rakenteita. Näin se mahdollistaa samanaikaisesti sekä yksilötason käyttäytymisen muutosten että toiminnan käytäntöjen ja rakenteiden tarkastelun. (Glasgow ym., 1999; Kessler ym., 2013; Ory ym., 2015.)

Liikuntaneuvontahankkeiden arvioinnissa tarkastellaan kaikkia RE-AIM-mallin viittä ulottuvuutta asteikolla 0–100 %. Jokainen ulottuvuus rakentuu 4–5 indikaattorista, ja kokonaispistemäärä muodostuu niiden keskiarvosta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että hankkeita ei arvioida vain yhdestä näkökulmasta, vaan kokonaisuutena.

Millainen on ideaalihanke?

Eri ulottuvuuksien pisteytyksen kautta hahmottuu myös niin sanottu “ideaalihanke” – ei siksi, että sellaista olisi oikeasti olemassa, vaan jotta voidaan kuvata, mihin suuntaan kehittämistyössä parhaimmillaan pyritään.

Millainen olisi hanke, joka saavuttaisi täydet 100 % kaikilla ulottuvuuksilla?

• Tavoittaa koko toiminta-alueensa kohderyhmään kuuluvan väestön asiakkaikseen.
• Saa kaikki asiakkaat liikkumaan enemmän ja voimaan paremmin.
• Tavoittaa ja sitouttaa laajan yhteistyöverkoston toteuttamaan palvelua.
• Hankkeen toimenpiteet toteutuvat suunnitellusti ja edistävät yhdenvertaisuutta.
• Hankkeen asiakkaat suorittavat palvelupolun suunnitellusti.
• Hankkeen toimijat kehittävät osaamistaan aktiivisesti.
• Hankkeen positiiviset vaikutukset todennetaan jäävän pitkäkestoisiksi.
• Hankkeessa kehitetty toiminta vakiintuu osaksi toimintaympäristönsä palveluita.

Todellisuudessa mikään yksittäinen hanke ei kuitenkaan saavuta maksimaalista pistemäärää, vaan ulottuvuuksien tulokset asettuvat tyypillisesti noin 40–80 prosentin välille.

RE-AIM-mallin vahvuus on siinä, että se tekee näkyväksi kehittämistyön koko kirjon – yksilön käyttäytymisen muutoksesta aina organisaatioiden käytäntöihin ja rakenteisiin asti. Tuleva arviointiraportti avaa tarkemmin, missä liikuntaneuvonnassa onnistutaan ja missä on vielä kehittämisen varaa. Ensimmäinen raportti valmistuu elokuussa 2026.

Teksti:

Hanna-Mari Peotta, tutkija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu
Tuomas Kukko, tilastoasiantuntija, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Päivitetty 10.9.2026