Tutkitut teoriat ja menetelmät tukenasi
Mikä vaikuttaa ihmisen liikkumiskäyttäytymiseen ja mitkä ovat parhaimmat keinot tukea ja kannustaa käyttäytymisen muutokseen? Yksiselitteistä vastausta ei ole, mutta tältä sivulta löydät liikuntaneuvonnassa hyödynnettäviä tutkittuja teorioita ja menetelmiä.
Ymmärrä liikuntakäyttäytymistä selittäviä tekijöitä
Mikä selittää sitä, kuinka usein ihminen liikkuu, miten ja millä tavalla, missä ja kenen kanssa? Muun muassa näitä tarkoitetaan, kun puhutaan liikuntakäyttäytymisestä.
Erilaisilla teorioilla on pureuduttu liikuntakäyttäytymistä selittäviin tekijöihin eli determinantteihin. Näitä teorioita on satoja ja niistä on tehty myös yhteenvetoja.
com-b-malli
Liikuntaneuvonnassa on hyödynnetty COM-B-malli, joka ohjaa huomioimaan käyttäytymisen muutokseen liittyvät motivaatio-, kyvykkyys- ja tilaisuustekijät.
Lue lisää COM-B-mallista:
- Aittasalo M. Terveys- ja liikuntakäyttäytyminen. 2024.
- Michie ym. 2011: Capability, Opportunity, Motivation, Behaviour
- Heino M. ja Hankonen N. Itsekontrolli on yhteisöponnistus: Systeemisiä näkökulmia käyttäytymisen muutokseen
Tunne menetelmät ja hyödynnä niitä tilanteen mukaan
Millaisilla keinoilla voi parhaiten tukea ja kannustaa ihmisiä omaksumaan uusia toimintatapoja, kuten lisäämään liikkumista? Käyttäytymisenmuutostekniikat ovat potentiaalisia työkaluja liikuntaneuvojalle, joilla vahvistetaan asiakkaan edellytyksiä omaksua uusi aktiivisempi arki. Näitä ovat esimerkiksi omaseuranta, tavoitteen asettaminen, palautteen antaminen sekä asetettujen tavoitteiden toteutumisen seuranta.
Menetelmien luokittelu eli taksonomia
Käyttäytymisen muutostekniikoita on suuri määrä ja niille on kehitelty erilaisia luokitusjärjestelmiä, kuten käyttäytymismuutostekniikoiden taksonomia. Suomenkieliset tekniikoiden nimet löytyvät täältä. Eri tekniikoiden tietämys ja kyky soveltaa niitä eri tilanteissa voi auttaa löytämään uusia keinoja tukea asiakkaita liikunnallisen elämäntavan omaksumisessa.
Viiden A -malli vaikuttavan neuvonnan tukena
Käyttäytymisen muutoksen menetelmiä on valtava määrä. Mistä sitten tietää, mitkä niistä ovat vaikuttavia? Viiden A:n periaate kokoaa yhteen vaikuttavan neuvonnan pääperiaatteet ja se on tutkitusti todettu hyväksi käytännöksi liikkumisen lisäämistä tukevassa neuvontatyössä.
Kaikki vaiheet läpi käymällä pyritään vaikuttamaan asiakkaan liikkumiskäyttäytymistä selittäviin tekijöihin eli motivaatioon, kyvykkyyteen ja tilaisuuksiin lisätä liikkumista. Lähtötilanteen kartoituksen jälkeisiä vaiheita ei tarvitse käydä läpi järjestyksessä, vaan niitä käsitellään asiakaslähtöisesti ja tarvittaessa vaikka jokaisella tapaamiskerralla.
Viiden A:n vaiheet, joita kannattaa hyödyntää myös liikuntaneuvonnassa ovat:
Lähtötilanteen kartoitus tehdään asiakasta kuunnellen. On tärkeää, että asiakkaalle jää keskustelusta voimaantunut olo.
Asiakkaan kanssa on hyvä keskustella seuraavista aiheista:
- Elämäntilanne
- Asiakkaan oma arvio nykyisistä liikkumistottumuksista (myönteisiä puolia korostaen)
- Asiakkaan kokemat muutostarpeet ja muutosta estävät ja helpottavat tekijät
- Kyvykkyys, pystyvyys, motivaatio, tilaisuudet, voimavarat, sairaudet, muut elintavat, liikuntataidot, aiemmat kokemukset, asenteet ja tiedot, omat arvot ja motiivit, jotka tukevat liikkumisen lisäämistä.
Tietoa tulee antaa asiakaslähtöisesti ja suhteutettuna asiakkaan tilanteeseen, tarpeisiin ja arvoihin. Keskustelussa tulee korostaa, että neuvonnassa keskitytään lisäämään liikkumista, ei pelkästään liikuntaa.
Keskustelun kautta tietoa voi antaa muun muassa seuraavista aiheista:
- Mitä on terveyttä edistävä liikkuminen ja millaisia vaikutuksia liian vähäisellä liikkumisella on.
- Mikä on riittävä liikkumisen määrä.
- Miten muilla elintavoilla (esim. uni ja ravitsemus) voi tukea asiakkaan tavoitteiden saavuttamista.
Ammattilainen tukee vuorovaikutuksella tavoitteen asettamista ja tarjoaa siihen keinoja.
Hyvä tavoite on:
- Asiakkaan itse asettama ja hänen tarpeistaan lähtevä, yksilöllinen ja lähtötilanteen huomioiva
- Aluksi riittävän pieni ja lyhyen aikavälin tavoite. Tavoitteita voi muokata, kun edelliset on saavutettu.
- Selkeä, mitattava, saavutettava, merkityksellinen ja oikea-aikainen (SMART)
Tavoitteen saavuttamiseksi laaditaan asiakkaan johdolla suunnitelma.
Suunnitelman teossa tulee huomioida:
- Suunnitelma on realistinen, aikataulutettu ja toteuttamiskelpoinen.
- Suunnitelmaan voi kirjata mm. liikkumismuodot, rasittavuuden, keston sekä missä, milloin ja kenen kanssa liikkuu.
- Suunnitelma on joustava ja sitä tulee päivittää säännöllisesti.
- Suunnitelma sisältää toteutumisen seurannan tavat. Asiakkaalle tarjotaan keinot seurata omaa liikkumistaan sekä tunnistaa liikkumisen tuottamia tunteita (liikkumispäiväkirja, aktiivisuusmittari, kuten askelmittari, älypuhelin tai -kello).
Neuvoja kannustaa ja on asiakkaan tukena muutoksen toteuttamisessa. Liikkumistottumuksiaan muuttava asiakas törmää tavallisesti myös vastoinkäymisiin.
Hyviä keinoja tukea ovat:
- Asiakasta autetaan tunnistamaan liikkumisen esteitä ja löytämään ratkaisuja niihin.
- Asiakkaalle annetaan työkaluja ja keinoja lisätä liikkumista sekä etsitään sopivia liikkumismuotoja ja -palveluita.
- Säännöllisen positiivisen palautteen antaminen suhteessa tavoitteisiin.
Seuranta on osa liikuntaneuvontaprosessia ja jokaista neuvontatapaamista. Neuvoja ja asiakas sopivat yhdessä neuvontaprosessin etenemisestä ja tavoista.
Seurannan suunnittelussa on otettava huomioon:
- Tapaamisia tulee olla useita. Aluksi tiiviimmin ja loppua kohden harveten.
- Tapaamiset voidaan toteuttaa kasvotusten, puhelimitse tai esimerkiksi digitaalisia alustoja hyödyntäen.
- Seurantatiedot kirjataan systemaattisesti ja selkeästi. Kirjaamisessa kannattaa hyödyntää potilastietojärjestelmää, jolloin kaikilla prosessiin osallistuvilla ammattilaisilla on mahdollisuus seurata prosessin etenemistä ja asiakkaan toteuttamia muutoksia.
- Seurannalla ja palautteella vahvistetaan asiakkaan kokemusta minäpystyvyydestä.
- Säännöllisen positiivisen palautteen tavoitteena on vahvistaa asiakkaan tunnetta siitä, että hän pystyy muutokseen.
Lue lisää viiden A:n mallista: Estabrooks ym. 2003. Physical activity promotion through primary care. JAMA 2003;298:2913–16
Arvo- ja hyväksyntäpohjainen lähestymistapa ja hyväksymis- ja omistautumisterapia, HOT
HOT-menetelmä on käytössä jo usean kunnan liikuntaneuvonnassa sekä sosiaali- ja terveystoimen elintapaohjauksessa. Menetelmän avulla asiakkaan tekemät muutokset on saatu pysyväksi osaksi arkielämän tapoja ja tottumuksia. HOT on lyhyessä ajassa noussut pinnalle neuvontamenetelmänä.
Hyväksymis- ja omistautumisterapiassa edistetään ja tuetaan asiakkaan käyttäytymisen joustavuutta ja sisäistä motivaatiota muutokseen. Ensin on tärkeää tunnistaa, mitä asiakas haluaa elämässään tehdä tai minkälaisia asioita hän pitää tärkeinä. Kun arvot ja merkitykset on tunnistettu, voi alkaa matka kohti joustavaa ja omien arvojen mukaista hyvää elämää.
Lähestymistapa on yksilöllinen ja siinä korostuvat asiakkaan oma vastuu ja valinnat sekä erilaisten harjoitusten toiminnallinen luonne. HOT-pohjaisessa ohjauksessa käytetään usein arvotyöskentelyä herättämään motivaatiota, sekä tehdään erilaisia harjoitteita, joiden avulla pyritään tunnistamaan ja hyväksymään muutosta estäviä ajatuksia ja tunteita sekä niiden vaikutusta käyttäytymiseen.
Suomessa hyväksymis- ja omistautumisterapiaa on tutkittu muun muassa terveyttä edistävien elintapojen muutoksessa (Sairanen 2016) ja liikkumisen edistämisessä (Kangasniemi 2015).
Menetelmän vaikuttavuudesta on julkaistu maailmalla lähes 150 laajaa tutkimusta. Sitä käytetään kaikkialla maailmassa tukemaan psykologista hyvinvointia.
Lue lisää arvo- ja hyväksyntäpohjaisesta lähestymistavasta >