Soveltaminen kannattaa: liikuntaneuvontaa toimintarajoitteet ja terveydentila huomioiden
Kun ymmärrämme toimintarajoitteet niiden koko laajuudessaan, voimme huomata, että niitä on lähes jokaisella meistä. Kyse on siitä, että jokaiselle löydetään toteuttamiskelpoisia tapoja liikkua omista lähtökohdistaan käsin. Erityisryhmät eivät ole yksi erillinen kohderyhmä – olemme kaikki erityisiä.
Toimintarajoitteet osana ihmisten arkea
Toimintarajoitteilla tarkoitetaan tekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisen kykyyn toimia arjessa ja osallistua liikkumiseen. Ne voivat olla fyysisiä, psyykkisiä, sosiaalisia tai kognitiivisia. Ne voivat liittyä ikääntymiseen, sairauksiin, vammoihin, neuropsykologisiin piirteisiin, mielenterveyteen tai elämäntilanteeseen. Toimintarajoitteet eivät aina ole näkyviä, eivätkä ne määrittele koko ihmistä – usein ne vaihtelevat ajassa ja tilanteissa.
Liikuntaneuvojan ammattitaitoa on tunnistaa, miten toimintarajoitteet vaikuttavat asiakkaan arkeen ja liikkumisen mahdollisuuksiin, ja soveltaa omaa asiantuntemustaan sen mukaisesti. Tämä tarkoittaa esimerkiksi liikkumismuotojen, intensiteetin, ympäristön tai tavoitteiden muokkaamista asiakkaalle sopivaksi. Liikuntaneuvojalla on hyvä olla myös tietoa liikkumisen apuvälineistä sekä erilaisista etuuksista, jotka voivat tukea liikkumista.
Lue lisää:
- Perheiden liikuntaneuvonnan Valtti plus -hanke
- Yksilöllisiä kohtaamisia ja mahdollisuuksien luomista – Perheiden liikuntaneuvontaa toimintarajoitteet huomioiden
- Sairaiden ja toimintarajoitteisten liikuntaneuvonta
Terveydentilan huomiointi ja moniammatillinen yhteistyö
Monilla liikuntaneuvonnan asiakkailla on sairauksia, kohonnut riski sairastua tai terveyteen liittyviä huolia, jotka vaikuttavat liikkumisen mahdollisuuksiin. Liikuntaneuvojan ei kuitenkaan tarvitse olla terveydenhuollon ammattilainen. Ammattitaitoa on tunnistaa oma rooli, oma osaaminen ja tilanteet, joissa tarvitaan yhteistyötä muiden ammattilaisten kanssa.
Terveydentilan huomiointi liikuntaneuvonnassa tarkoittaa:
- asiakkaan tilanteen kuuntelemista ja sen huomioon ottamista ohjauksessa.
- turvallisuuden varmistamista ja terveydentilan huomioimista liikkumissuunnitelmia tehtäessä.
- yhteistyötä terveydenhuollon, kuntoutuksen ja muiden toimijoiden kanssa.
Sairastuneiden ja sairausriskissä olevien asiakkaiden hoitopolku toteutuu usein hyvinvointialuelähtöisesti. Liikuntaneuvonta toteutuu tällöin osana hyvinvointialueen elintapaohjausta, jolloin esimerkiksi perusterveydenhuolto ja kunnan liikuntaneuvonta tekevät yhteistyötä. Liikuntaneuvoja toimii tärkeänä lenkkinä hoidon ja arjen välillä tukien asiakkaan liikkumista turvallisesti ja tavoitteellisesti.
Moniammatillinen yhteistyö mahdollistaa sen, että asiakkaan ei tarvitse selviytyä yksin, eikä liikuntaneuvojan tarvitse kantaa vastuuta yksin. Yhteinen kieli, selkeät roolit ja toimivat ohjauskäytännöt tukevat asiakkaan kokonaisvaltaista hyvinvointia ja liikkumisen jatkumoa.