Liikuntaneuvonnan saatavuus kasvaa – vaikutusten seurantaa vahvistettava

Ammattilaiselle, Liikuntaneuvonta Suomessa, Päätöksenteon tueksi

Liikuntaneuvonta on vakiinnuttamassa asemaansa kunnissa ja hyvinvointialueilla. Vuonna 2024 jo 76 % Suomen kunnista tarjosi liikuntaneuvontaa, kun vuotta aiemmin vastaava osuus oli 66 %. Kasvu on merkittävä ja kertoo siitä, että liikunnallisen elämäntavan tukeminen nähdään entistä olennaisempana osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä.

Samaan aikaan voidaan pohtia: riittääkö palvelua tarjoavien kuntien määrän lisääntyminen ja kohderyhmien laajentaminen, jos resurssit ottaa asiakkaita vastaan eivät kasva samassa suhteessa? Entä jos palvelupolut, vaikutusten seuranta ja laadun varmistus eivät kehity rinnalla?

Palvelu laajenee ja kohderyhmät monipuolistuvat

Asiakaskäyntien määrä on kasvanut selvästi: 25 300 käynnistä vuonna 2023 noustiin 42 086 käyntiin vuonna 2024. Tämä viittaa siihen, että tilastointi on parantunut. Samalla voidaan olettaa, että koska asiakasmäärät eivät ole kasvaneet samassa suhteessa, liikuntaneuvontaan sisältyy nyt useampia tapaamisia asiakasta kohden.

Palvelu tavoittaa yhä laajempia väestöryhmiä. Työikäiset muodostavat edelleen suurimman asiakasryhmän (50 %) yhdessä ikääntyneiden kanssa (38 %). Samalla ohjautumiskanavat ovat monipuolistuneet: perusterveydenhuollon, kuntoutus- ja terapiapalveluiden sekä vanhuspalveluiden rinnalle ovat nousseet myös koulut, nuorisopalvelut sekä kutsunnat. Jo 210 kunnassa liikuntaneuvontaan voi hakeutua myös itsenäisesti.

Valtio on tukenut tällä hallituskaudella Suomi liikkeelle -ohjelman kautta liikuntaneuvontaa. Kunnat ovat saaneet myös muista rahoituskanavista avustusta palvelun käynnistämiseen ja kehittämiseen. Vuonna 2024 91 kuntaa ilmoitti, että hankeavustusta oli käytettävissä liikuntaneuvontaan. On toivottava, että hanketuen kautta palvelua saadaan jatkossakin vakiinnutettua, ja tämä vaatii vaikutusten osoittamista. Vuonna 2024 liikuntaneuvonta oli vakiintunut palvelu 183 kunnassa.

Kirjaaminen ja strateginen näkyvyys kehittyvät 

Kirjauskäytännöissä on tapahtunut selkeä parannus: sähköisiä järjestelmiä käyttävien määrä on kasvanut ja ilman järjestelmää toimivien osuus on puolittunut. Strategiset kirjaukset ovat yleistyneet: liikuntaneuvonta sisältyy nyt yhä useammin kunnan hyvinvointikertomukseen (175 kuntaa vuonna 2024, 132 kuntaa vuonna 2023) ja yhä useampi mainitsee sen kuntastrategiassa (34 kuntaa vs. 23 edellisvuonna).

Vaikutusten raportointi on lisääntynyt, mutta edelleen noin 50 kuntaa ilmoittaa, ettei raportoi tuloksia lainkaan. Tämä kertoo siitä, että vaikka seurannan välineitä on kehitetty, käytännöt vaihtelevat merkittävästi.

Laatu ja yhteistyö vaativat vahvistamista

Huolimatta kasvaneesta kattavuudesta, palvelun laadulliset arviot jäävät keskinkertaisiksi. Kokonaisarvosana oli 56 %, ja heikommin arvioitiin seurannan ja arvioinnin toteutuminen (48 %) sekä yhteistyö ja viestintä (43 %). Yksittäisistä arvioinnin väittämistä heikoimmat arvioit saivat kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden tavoittaminen, näyttöön perustuvien menetelmien käyttäminen sekä neuvontaprosessin toteutuminen loppuun asti.

Tarvitaan selkeitä ohjeistuksia laadukkaan, vaikuttavan ja kustannustehokkaan liikuntaneuvonnan toteuttamiseksi.

Suomessa on yli 400 huippuammattilaista, jotka työskentelevät liikuntaneuvonnan parissa. He ovat asiantuntijoita käyttäytymisen muutoksen tukemisessa. Myös Liikunnan aluejärjestöt ja alueelliset verkostot tekevät korvaamatonta työtä palvelun kehittämisessä. Suomi liikkeelle -ohjelman kautta tueksi on saatu yhä useampia eri alojen ammattilaisia. Tämä on voimavara, jota ei kannata hukata.

Tarvitaan selkeitä ohjeistuksia laadukkaan, vaikuttavan ja kustannustehokkaan liikuntaneuvonnan toteuttamiseksi. Viime vuodet valtakunnallinen tuki on kohdistunut palvelupolkujen luomiseen sekä siihen, että liikuntaneuvonta saadaan osaksi kuntien ja hyvinvointialueiden rakenteita. Suurin osa kunnista tarjoaa jo liikuntaneuvontaa, ja nyt on aika kääntää katse resurssien vakiinnuttamiseen sekä asiakastyöhön ja palvelun laadun parantamiseen vaikutusten arvioinnin ohella.

Pilotti kunnille: maksuton työkalu vaikuttavuuden mittaamiseen

Vuonna 2025 käynnistyi pilotti, jossa kunnille tarjotaan maksuton kotimainen Hyviö-työkalu liikuntaneuvonnan kirjaamiseen, tilastointiin sekä vaikutusten todentamiseen. Työkalun avulla kuntien liikuntaneuvojat voivat muun muassa:

• Kirjata ja tilastoida asiakastietoja.
• Nähdä asiakkaiden ja asiakasryhmien muutokset visuaalisesti.
• Ajastaa kyselyitä sekä rakentaa palvelu ja asiakaskohtaisia suunnitelmia.
• Motivoida asiakasta tekemällä muutoksen näkyväksi.
• Vertailla eri palvelumallien vaikutuksia.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkin Active Life Lab -tutkimusyksikön kehittämä ja ylläpitämä Hyviö-työkalu tarjoaa myös vaikutusasiantuntijuutta kunnille, jotka haluavat kehittää palveluaan tietoon perustuen.

Pidetään liikuntaneuvonta näkyvissä ja tuettuna 

Vuonna 2024 liikuntaneuvonnassa oltiin jo monella tavalla pidemmällä kuin koskaan aiemmin. Palvelua on saatavilla yhä useammassa kunnassa yhä useammalle kohderyhmälle. Samalla nähdään, että laadun kehittämiseksi tarvitaan jatkossakin koulutusta, hyväksi todettuja toimintatapoja sekä asiakastyökaluja.

Palvelun tilastointiin ja vaikutusten todentamiseen on panostettu, mutta vaikutusten esille tuominen on vielä vähäistä. Vaikutukset sekä riittävän suuret asiakasmäärät auttavat vakuuttamaan päättäjiä palvelun merkityksestä. Tähän on syytä kiinnittää huomiota, sillä jatkuvien hankeavustusten varaan palvelua ei ole kestävää rakentaa.  

Liikuntaneuvonnassa on kyse paitsi yksilöiden hyvinvoinnista myös fiksusta ja vaikuttavasta kunnallisesta terveyspolitiikasta.  

Kiitämme kaikkia liikuntaneuvonnan parissa työskenteleviä tärkeän asian edistämisestä! 

Tutustu liikuntaneuvonnan tilaan tarkemmin Liikuntaneuvonnan tietokannassa.